Kun Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sai etukäteen luettavakseen perussuomalaisten tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman, hän yllättyi.
Päinvastoin kuin perussuomalaisten vuonna 2019 julkaisemassa EU-poliittisessa ohjelmassa, uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman EU:ta käsittelevässä osuudessa ei puhuta mitään Suomen EU-erosta eikä euroerosta.
Vuoden 2019 EU-poliittisessa ohjelmassa Suomen EU-ero asetettiin "pidemmän aikavälin strategiseksi tavoitteeksi". Samalla ohjelmassa asetuttiin myös Suomen euroalueesta eroamisen kannalle.
– Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että puolue on liikkunut kaikkein jyrkimmältä EU-kriittiseltä kannalta pragmaattisempaan suuntaan, Jokisipilä arvioi STT:lle.
Jokisipilän johtopäätös osoittautuu kuitenkin ennenaikaiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan puolueen EU-kriittinen asenne ei ole muuttunut miksikään vuodesta 2019.
– Tässä ei puhuta EU- eikä euroerosta, koska tämä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma. Tässä käsitellään Euroopan unionia ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Meidän vuoden 2019 EU-ohjelmamme on täysin voimassa. Kaikki mitä siellä sanotaan, on ehdottomasti voimassa, Purra sanoi STT:lle.
– Tässä ohjelmassa ei ole tehty minkäänlaisia myönnytyksiä meidän EU-politiikassamme. Päinvastoin tulevan Nato-jäsenyyden myötä perussuomalainen EU-politiikka tulee entisestään tiukentumaan, Purra jatkaa.
Venäjä-suhde selväksi
Jokisipilän huomio kiinnittyy perussuomalaisten uudessa ohjelmassa myös sen suoraviivaisesti muotoiltuun Venäjä-kantaan.
