Peruskoulun päätyttyä moni jää vaille jatkopaikkaa – parin tuhannen nuoren kohtalo on yhä auki, ratkaisuja luvataan pian

Toistatuhatta nuorta on Opetushallituksen tietojen mukaan vielä vailla peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa, kun uusi oppivelvollisuuslaki on tulossa voimaan ensi kuun alusta.

Opetushallitus kertoi kesäkuun puolivälissä toisen asteen koulutusvalintojen tuloksista. Erityisasiantuntija Katariina Männikön mukaan tuolloin vajaat 3  000 perusopetuksen päättänyttä nuorta oli valtakunnallisissa hauissa jäänyt vailla paikkaa toisen asteen, nivelvaiheen tai valmentavaan koulutukseen.

–  Kuukaudessa tilanne on mennyt paljon eteenpäin, ja monelle hakijalle on tullut paikka varasijalta. Nyt ilman paikkaa on vajaat 1  500 hakijaa, Männikkö sanoo STT:lle.

Paikkojen kartoittaminen jatkuu edelleen. Lopullinen tilanne selviää Männikön mukaan elokuun lopulla, jolloin perusopetuksen järjestäjät ilmoittavat kunnille ne nuoret, joille ei ole järjestynyt koulutuspaikkaa.

–  Jos oppivelvollinen ei ole saanut kesän alussa paikkaa, perusopetuksen järjestäjä ohjaa ja valvoo kesän aikana. Jos vielä kesän jälkeenkään ei ole opiskelupaikkaa tai oppivelvollinen keskeyttää, ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy nuoren asuinkunnalle.

Männikkö korostaa, että oppivelvollisuuden laajentamisella tarkoitus on pitää huolta siitä, että joka vaiheessa jollakulla on vastuu oppivelvollisesta.

Nivelvaihe viimesijainen ratkaisu

Viime vuonna valtakunnallisissa hauissa ilman opiskelupaikkaa oli kesän päätteeksi jäänyt vajaat 900 perusopetuksen päättänyttä.

Männikkö vielä lisää, että osa nuorista on hakeutunut opiskelemaan valtakunnallisten yhteishakujen ulkopuolelta.

Esimerkiksi kansanopistot voivat tarjota oppivelvollisille vuoden mittaista opintolinjaa. Saamelaiset puolestaan voivat suorittaa oppivelvollisuutta myös omalla saamen kielen ja kulttuurin linjalla.

Viime kädessä asuinkunta on velvollinen osoittamaan nuorelle koulutuspaikan nivelvaiheen koulutuksessa, esimerkiksi kymppiluokan. Useat kunnat voivat tarvittaessa järjestää palvelun yhteistyönä.

Hakuja yhdistetään edelleen

Ensi vuonna kansanopistojen vapaan sivistystyön haku on tarkoitus pitää yhtä aikaa valtakunnallisten yhteishakujen kanssa, jotka tänä vuonna pidettiin ensi kertaa yhtä aikaa. Näin oppivelvolliselle tarkoitettuihin koulutuksiin voi hakeutua yhden haun kautta.

–  Kun oppivelvollisuus laajenee, haluttiin samalla tarkastella sitä, mikä on sujuvaa hakukäytäntöjen kannalta, Männikkö sanoo.

Sekä Männikkö että Kuntaliiton hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta sanovat, että vielä on liian varhaista arvioida lakipäivityksen vaikutuksia tai niiden onnistumista.

–  Sitten kun nuoret esimerkiksi keskeyttävät opintojaan toiselta asteelta, siinä ehkä tulee suurempia muutoksia, joissa testataan, miten tieto kulkee, vastuut järjestetään ja nuoret saadaan pysymään mukana, Päivärinta sanoo.

Uudistetussa laissa ei määritetä seuraamuksia nuorelle, jos tämä jää vaille koulutuspaikkaa. Sen sijaan nuoren huoltaja voidaan tuomita sakkoon, jos tämä laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden suorittamista.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen uudesta oppivelvollisuuslaista viime vuonna. Laki jatkaa oppivelvollisuutta siihen asti, että nuori täyttää 18 vuotta. Lisäksi toisen vaiheen opinnoista tulee oppilaalle maksuttomia.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja