Pentti ottaa Sputnik-rokotteen, Ilkka ei: Näin Moskovassa asuvat suomalaiset perustelevat päätöstään – vain joka kolmas venäläinen valmis rokotettavaksi

Moskovassa asuva Pentti Nelimarkka aikoo ottaa Sputnik-rokotteen, kun oma vuoro koittaa. Hän odottaa julkisen rokottamisen alkamista.

– Otan rokotteen oman turvallisuuden ja terveyden vuoksi. Olen kuitenkin jo yli 50-vuotias, Nelimarkka kertoo.

Nelimarkkaa ei omien sanojensa mukaan huoleta rokotteen turvallisuus. Hän kertoo uskoansa vahvistavan se, että Sputnikissa käytetään samaa adenovirus-periaatetta kuin monissa muissa koronarokotteissa.

– Uskon, että tutkimus- ja valmistustyö täällä Venäjälläkin toimii.

Sputnikin kehittäjät kertoivat viime kuussa, että alustavien testien perusteella rokotteen teho on noin 95 prosenttia eli sama kuin parhaiden jo valmistuneiden länsimaisten rokotteiden.

Rokote annetaan kahtena annoksena, joiden välillä on kolmen viikon tauko.

Vain kolmannes valmis rokotettavaksi

Nelimarkan mukaan keskusteluilmapiiri rokotteen ympärillä Venäjällä ei paljoa eroa muusta maailmasta. On epäilijöitä, jotka ylipäätään ovat rokotteita vastaan ja niitä, jotka luottavat siihen, että rokote toimii.

Riippumattoman mielipidemittauksen mukaan vain reilu kolmannes venäläisistä on valmis ottamaan rokotteen. Lokakuun 20. päivä tehdyssä kyselyssä 59 prosenttia sanoi, ettei ole valmis rokotettavaksi. Vain yksi prosentti vastusti kaikkea rokottamista.

Sitä, että rokotetta ei ota, Nelimarkka pitää vastuuttomana.

– Tällä rokotteella on selkeä tarkoitus, että korona saadaan hillittyä maailmassa. Oman muistini aikana tällaista epidemiaa ei ole tapahtunut.

– Kaikkien pitäisi ottaa tämä vakavasti ja pitää huolta, että suojaa paitsi itseään niin myös muita.

Ihmiset pohtivat ottamista

Moskovan suomalaisen koulun johtajan Ilkka Lindbergin ei tarvitse Sputnikiin turvautua. Hän saa aikanaan rokotteen Suomesta käsin, sillä koulu toimii Moskovan-suurlähetystön yhteydessä.

Venäjän rokoteilmapiirin Lindberg kiteyttää samalla tavoin kuin Nelimarkka: epäileväinen, kuten muuallakin maailmassa.

– Yleistä rokotevastaisuutta ei täällä varmaan ihan hirveästi ole, mutta ihmiset kumminkin vähän miettivät, ottavatko rokotteen vai eivät.

Nopea kehitystahti epäilyttää

Syyksi epäileväisyyteen Lindberg arvelee rokotteen kehittämisen nopeutta. Rokotusohjelmakin aloitettiin hyvin aikaisin.

– Vastaavanlainen tilannehan on myös Britanniassa. Sielläkin aloitetaan rokotukset aika nopean testausohjelman jälkeen, Lindberg vertailee.

Britanniassa koronarokottaminen aloitettiin tiistaina. Ensimmäisen annoksen Pfizerin ja Biontechin kehittämää rokotetta sai 90-vuotias Margaret Keenan.

Venäjällä tehtiin maailman ensimmäisenä maana koronarokotuksia jo elokuussa, kun Sputnikia oli testattu vain kymmenillä koehenkilöillä. Presidentti Vladimir Putin kertoi tuolloin tyttärensä saaneen rokotteen.