Moni meistä on joskus saanut ihailla vanhan piirongin perukoilta löydettyjä perintökolikoita tai sitten mahdollisesti löytänyt vanhan lantin kävelyn lomassa potkitun kivenmurikan alta, kuin Aku Ankassa konsanaan. Vanhoja rahoja ei suinkaan kannata jättää pölyyntymään, sillä niillä saattaa olla todellista rahallista arvoa, vaikka koko perheen kaukomaiden lomamatkan verran.
Jos vanhan maksuvälineen nykyarvon haluaa selvittää, niin kannattaa kääntyä numismaatikkojen puoleen. Numismaatikot tutkivat ja keräilevät vanhoja lantteja. Kolikoiden lisäksi numismaatikot ovat kiinnostuneita muistakin maksuvälineistä, kuten seteleistä ja arvopapereista sekä myös mitaleista.
Suomen Numismaattinen Yhdistys ry. järjestää joka vuosi huutokauppoja, joissa erilaiset keräilyharvinaisuudet vaihtavat omistajaa. Yhdistys on järjestänyt tällaisia huutokauppoja jo 110 vuoden ajan, joten heillä on runsaasti kokemusta harvinaisemmistakin vanhoista rahoista.
Viimeksi yhdistyksen 29. huhtikuuta järjestämässä huutokaupassa huudettiin maallikolle huimalta kuullostavalla summalla vanha suomalainen seteliraha.
– Silloin kallein huutokaupassa myyty esine oli 5 000 markan seteli vuodelta 1939, mikä on niin kutsuttu päällepainanta. Se on päällepainettu vanhaan 500 markan seteliin 1922. Sen vasarahinta oli 18 100 euroa, Suomen numismaattisen yhdistyksen huutokaupanhoitaja Janne Söderholm kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Yhdistykselle tulee melko paljon tietoon sellaisia vanhoja rahoja, jotka on löydetty esimerkiksi vanhojen huonekalujen, lippaiden tai vastaavien kätköistä. Tällaisia asiakkaita yhdistyksen pakeilla käy Söderholmin mukaan kymmeniä kuukaudessa.





