Mainos

64 000 euroa! Superharvinainen kolmen markan seteli myytiin ennätyshintaan Oulussa – "Hyvä, että seteli jää kotimaahan"

0:21

Oulun setelihuutokaupassa myytiin tänään harvinainen kolmen markan seteli vuodelta 1866. Setelin myyntihinta nousi 64 000 euroon, mikä on kallein Suomessa suomalaisesta setelistä maksettu hinta julkisessa kaupanteossa.

Oulun numismaattisen kerhon huutokaupanhoitaja Tero Kontiokari kertoo, että harvinainen seteli oli varsin himoittu kohde. Setelin lähtöhinta oli 25 000 euroa.

– Setelistä tuli useita ennakkotarjouksia. Salissa lähdettiin jostakin hieman yli 40 000 eurosta liikkeelle, Kontiokari sanoo.

"Loppusumma sai aplodit"

Setelin hinta nousi huutokaupassa lopulta 64 000 euroon. Valkoisen kotkan huusi lopulta itselleen Kansallismuseo. Kontiokari on tyytyväinen siihen, että ostajaksi tuli lopulta Kansallismuseo.

– Loppusumma sai yleisöltä komeat aplodit. Hyvä, että seteli jää kotimaahan. Koska kysessä on raha, joka on ollut sekä Suomen että Venäjän valuuttaa, ostohalukkuutta on ollut myös rajan toisella puolella. Moni raha tai muukin keräilykohde on viime vuosina siirtynyt rajan toiselle puolelle. On hieno asia, että se jää kotimaahan ja on nyt kaiken yleisön ihmeteltävissä Kansallismuseossa, riippuen siitä, millaisen näyttelyn he rakentavat sen ympärille. Joka tapauksessa se on tallessa, Kontiokari sanoo.

Myyty seteli vaihtoi edellisen kerran omistajaa vuonna 2016, jolloin se myytiin hieman alle 60 000 eurolla. Se on ainoa tiedetty julkinen kauppa tällä seteliyksilöllä ennen tämänpäiväistä kauppaa.

Kontiokari on iloinen, että sai toimia kaupanvälittäjänä.

– Onhan se hieno tunne, kun näkee ja kädessään pääsee pitämään sitä. Ei sellainen tilaisuus monen kohdalle osu, Kontiokari.

Olemassa vain kolme kappaletta

Kyseistä valkoisen kotkan kolmen markan seteliä tiedetään olevan olemassa vain kolme kappaletta. Yksi seteleistä on yksityisomistuksessa ja toinen on Suomen Pankin omistuksessa.

Seteli tunnetaan nimellä Valkoinen kotka. Nimi tulee siitä, että seteliä koristaa valkoinen kotka. Mustalla kotkalla varustetut ovat paljon yleisempiä. Valkoisella kotkalla koristettujen seteleiden valmistus lopetettiin nopeasti, kun niiden havaittiin olevan huonolaatuisia.

– Alunperin keisarin asetuksessä setelihin määrättiin kohopainatettu valkoinen kotka. Se oli niin huono kestämään kulutusta, että pian päätettiin, että valkoisen kotkan tilalle ruvetaan painamaan mustaa kotkaa. Valkoisen kotkan painosmäärä on yksi pienimmistä, mitä kolmimarkkasista on tehty, Kontiokari sanoo.

Valkoisen kotkan seteleitä ehdittiin laskea liikkeelle jonkun verran, mutta kaikkiin vielä liikkeellelaskemattomiin seteleihin lisättiin musta kotka. Kun uusia seteleitä tehtiin, niihin painettiin heti musta kotka. Mustakotkaisia seteleitä on suuremman painosmäärän vuoksi jäljellä useita.

– Niissä puhutaan varmaan kymmenistä ellei sadoista kappaleesta, Kontiokari sanoo.

Ikäänsä nähden hyvässä kunnossa

Nyt myyty valkoinen kotka on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Seteli on kymmenportaisessa luokituksessa kuntoluokkaa kaksi eli toiseksi huonoin.

– Tämä on tavallinen kunto sen ajan setelille. Siinä on repeäminiä ja reikiä, mutta siinä ei ole isoja puutteita, paloja setelistä ei puutu. Tuon ajan setelit ovat aina enemmän tai vähemmän kuluneita. Huippukuntoisia seteleitä on vaikea löytää.

Kontiokarin mukaan setelin paperi ei ole kovin laadukasta. Tervakoskelta kotoisin oleva paperi on hyvin haurasta.

– Ensimmäisissä erissä oli paljoin värin- ja laadunvaihetelua. Vähän myöhemmin ruvettiin tilaamaan selvästi laadukkaampaa setelipaperia Saksan pankilta.

Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan vuoden 1866 kolme markkaa on nykyrahassa 13,75 euroa.

Suomi sai oman rahayksikön, markan vuonna 1860 kun keisari Aleksanteri II antoi asiaa koskevan asetuksen. Seteleitä alettiin painaa heti tuolloin. Yhden markan arvoksi määrättiin neljäsosa ruplaa eli 25 kopeekkaa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja