Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Ilmastosopimus tarjoaa suomalaisosaamiselle 16 000 miljardin dollarin mahdollisuuden

9:09"Astronomisen iso mahdollisuus Suomelle"
Julkaistu 22.04.2016 08:44(Päivitetty 22.04.2016 10:45)
Toimittajan kuva
Jukka Auramies

jukka.auramies@mtv.fi

Auramies

Ilmaston lämpenemisen ehkäiseminen tarjoaa astronomisen kokoisen mahdollisuuden suomalaisbisnekselle maailmalla, arvioivat MTV3:n Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat.

Pariisissa tehty ilmastosopimus on tarkoitus allekirjoittaa tänään YK:n päämajassa. Sopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan selvästi alle kahden asteen. Maiden tähän asti antamilla päästövähennyslupauksilla tähän ei päästä. Suomen kehittynyt biotalous voi kuitenkin auttaa myös päästötavoitteen kanssa painivia maita – jos maat haluavat tulla autetuiksi.

– On arvioitu, että kahden asteen ura tarkoittaa, että seuraavan 15 vuoden aikana maailmassa pitää investoida 16 000 miljardia dollaria uusiutuvaan energiaan hiilivapaaseen teknologiaan tai energiatehokkuuteen. Tämä on astronomisen iso mahdollisuus Suomen kaltaisille maille, arvioi Jouni Keronen, Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja.

– Suomessa on hiilijalanjäljen vähentäminen tärkeää, mutta myös tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, joilla voidaan laskea muiden maiden hiilijalanjälkeä. Silloin puhutaan hiilikädenjäljestä.

Keronen nostaa esiin yhden suomalaisesimerkin, jossa Kiinan malli on jo jäänyt jalkoihin.

– Suomalaisyritys Valtavalo myy valaistusta palveluna. Se tarvitsee hirveän korkealaatuisia lamppuja, joita ei tarvitse huoltaa. Ja kun ne palautuvat yrityksille, niitä ei tarvitse kierrättää. He ei saaneet laatua Kiinasta, siirsivät tuotannon takaisin Suomeen ja investoivat Kuopioon suomalaisella teknologialla kehitettyyn linjaan.

Sijoittajat ovat jo hereillä

Ilmastosopimuksen noudattamisessa Suomi on yksi esimerkkimaista maailmalla. Tahtia ei kuitenkaan ole syytä höllätä täälläkään, jotta ryhmäpaineen avulla sopimuksen pahimmat niskuroijatkin saataisiin toden teolla mukaan.

– Meillä on hallitusohjelmassa kunnianhimoinen tavoite: Suomi luopuisi 2020 mennessä kivihiilestä energiantuotannossa kokonaan ja puolittaisi tuontiöljyn käytön, kertoo eduskunnan ilmastoremonttiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.).

Mykkäsen mukaan konkreettisina keinoina lainsäädännön puolella olisivat kivihiilen käytön asteittainen vähentäminen, verotus, sähköautojen voimakas markkinointi sekä biopolttoaineen sekoitevelvoitteen nostaminen 40 prosenttiin asteittain.

Mykkäsen mukaan muun muassa Vaasassa ollaan huolissaan, mitä käy työpaikkojen, jos paikallinen kivihiilivoimala lakkautettaisiin.

– Työpaikkoja vähenee, mutta kun olemme edelläkävijöinä ratkaisemassa tätä ongelmaa, ovat työpaikkamäärät tuhatkertaisia. Suomen kädenjälki voi silloin olla monikymmenkertainen verrattuna siihen (hiili)jalanjälkeen joka täällä syntyy. Viedään täältä hyvät ratkaisut, Valtavalot ja muut Kiinaan, Mykkänen hehkuttaa.

Sekä Mykkänen ja Keronen uskovat, että uusin ilmastosopimus tuo todella käänteen aiempien tehottomien sopimusten sijaan.

– Yritysten on huomattava, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on riski myös bisnekselle, Mykkänen muistuttaa.

– Norjan valtava öljyrahasto on luopunut 50 hiiliyrityksestä, koska yritykset ovat tehneet johtopäätöksen, etteivät yllä kahden asteen tavoitteeseen, Keronen säestää.

Lisäksi Ruotsin energiajätti Vattenfall ilmoitti viime viikolla luopuvansa kaikesta hiilivoimakapasiteetistaan Puolassa ja Saksassa. Näillä esimerkeillä mukaan talkoisiin halutaan myös Kiina, Intia ja Yhdysvallat sekä Euroopan pahin niskuroija Puola.

– USA:ssa (hiiliyhtiö) Peabody on menossa selvitystilaan, kurssi on pudonnut 95 prosenttia viidessä vuodessa. Ne, ketkä ovat häviävällä puolella, tekevät kaikkensa viivyttääkseen sitä. Sijoittajat ovat toista mieltä. Siellä ollaan mukana, jotka kykenevät muuntumaan kahden asteen uralle ja hyödynnetään kassavirtaa, Keronen muistuttaa.

Puola ja muut hunsvotit ryhmäpaineella mukaan

Kumpikaan kaksikosta ei usko, että Pariisin sopimuksella päästään suoraan kahden asteen tavoitteeseen. Tärkeää on sopimuksen mukaísesti kiristää tavoitteita määräajoin.

– Myös EU:lla on krapula, ei uskalleta tehdä yhteisiä sitoumuksia. Esimerkiksi Puola ei osoita halua ottaa vastuuta, vaikka maa on globaalisti merkittävä päästölähde. Maa katsoo, että muut aiemmin vaurastuneet hoitakoot homman, Mykkänen harmittelee.

Mykkäsen mukaan EU:nkin on nostettava vuoden 2018 tarkistuskierroksella vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan 40 prosentista 50 prosenttiin.

Lähes 150 maata aikoo osallistua tänään New Yorkissa järjestettävään tilaisuuteen, jossa Pariisin ilmastosopimus avataan allekirjoitettavaksi YK:n päämajassa. Valtionpäämiehiä odotetaan paikalle viitisenkymmentä.

Viime vuoden lopulla solmittu sopimus astuu kuitenkin voimaan vasta, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, joiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 prosenttia.

6:46Miten voit tehdä oman ilmastosopimuksen?

Lisää aiheesta:

Ilmastonmuutos koskee kaikkia: Kuka maksaa sen estämisen?Egyptin ilmastokokous oli floppi: Pystyvätkö suomalaisyritykset luomaan seuraavan ikivihreän hitin?Egyptin ilmastokokous alkaa: "Tällä hetkellä maailman maat laittavat enemmän rahaa fossiilienergian pönkittämiseen kuin ilmastokriisin torjumiseen"Ympäristötoimittajan kommentti: Jos selkeitä ilmastopäätöksiä ei pystytä tekemään, pitää edetä kiertoteitä, joista yksi nähtiin tänäänSuomi pyrkii ilmastokärkeen – maapallon ruokahuolto on jo äärirajoilla "Ilmastosopimus on historian käännekohta"
Huomenta SuomiKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Huomenta Suomi
  • 1.11.15:45
    Mielenterveys

    Mielenterveysomainen: Kiinnitä huomiota tähän hälytysmerkkiin omassa jaksamisessasi

  • 31.10.16:01
    Stressi

    Murehditko liikaa? Harri Gustafsberg neuvoo, kuinka huoliajattelun kierteestä voi vapautua

  • 28.10.18:50
    Syöpä

    Rinnat pitää tutkia joka kuukausi – näin teet sen oikein kotona

  • 24.10.12:51
    Ihonhoito

    Asiantuntijat varoittavat kosmetiikan karkkituotteista: "Erityisen haitallisia nuorille"

  • 23.10.18:50
    Vanhukset

    Ikäraja 100 vuotta – näiden teräsmiesten kuntopiiriin ei kuka tahansa pääse