Suomalaisten ulkomaille matkustamista koskevia matkustussuosituksia muokataan jatkuvasti alati muuttuvan koronavirustilanteen mukaan. Mutta mitä asioita otetaan huomioon suosituksia päätettäessa?
Hallitus tekee kahden viikon välein uusia päätöksiä sen mukaan, mikä eri maiden tartuttavuusluku on. Suosituksia höllennetään, jos maassa on ollut koronatartuntoja viimeisen kahden viikon aikana sataa tuhatta asukasta kohden vähemmän kuin kahdeksan.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo, että matkustusrajoituksia arvioidessa on olemassa kolme kategoriaa, joiden perusteella arviointia tehdään.
– On Suomen rajanaapurit, sitten on EU:n sisärajat ja kolmanneksi Schengen-alueen ulkopuolelle jäävät maat.
Varhilan mukaan eri maiden kohdalla tehtävä arviointi kohtelee maita keskenään hieman eri tavoin. Schengen-maita tarkastellessa tautitapauksia saa olla 8–10 koronatartuntaa sataa tuhatta asukasta kohden kahden viime viikon aikana. Sen sijaan Schengenin ulkorajojen ulkopuolelle jäävien maiden osalta tautitapauksia saa olla enintään kahdeksan.
Taustalla turismi ja ulkomaankaupan merkitys
Tartuttavuuslukujen lisäksi rajoituspäätöksiin vaikuttavat myös kyseessä olevan maasta Suomeen suuntautuva turismin ja ulkomaankaupan merkitys Suomelle.
–Jo kesäkuussa EU:n komissio linjasi, että vähitellen pitäisi EU:n sisärajoja alkaa avaamaan, jotta liikkuminen lisääntyisi ja turismi lähtisi liikkeelle. Matkailu kaiken kaikkiaan on yksi merkittävä yritystoiminnan muoto, ja paineet sisärajavalvonnasta eroon pääsemiseksi EU:n sisällä kasvavat, kertoo Varhila.

