Pelkääkö lapsi lääkäriä? Lastenpsykiatri neuvoo, miten kannattaa toimia | MTV Uutiset
Pelkääkö lapsi lääkäriä? Lastenpsykiatri neuvoo, miten kannattaa toimia
10:19
Julkaistu 25.10.2018 12:36
Outi Jaatinen
outi.jaatinen@mtv.fi
Moni lapsi pelkää lääkäriä. Lastenpsykiatri Anu-Liisa Moisio Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo, miten lapsen lääkäripelkoa voi lievittää. Avainasemassa on tieto ja leikki.
Yllä olevalla videolla keskustellaan kipeän lapsen hoitamisesta.
– Kaikkein eniten lapset pelkäävät lääkärissä käyntiin ja siellä tehtäviin toimenpiteisiin liittyvää kipua. Sitä, että tehdään jotain, mikä sattuu tai tuntuu ikävältä, kertoo lastenpsykiatri Anu-Liisa Moisio Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä MTV Uutisille.
Pistäminen on Moision mukaan tavanomainen tilanne, jota lapsi pelkää. Kyseessä voi olla rokotus tai verikokeen ottaminen.
– Myös korviin ja kurkkuun katsominen voivat olla lapsista pelottavia toimenpiteitä, kun käytetään lamppua ja lastaa. Korviin suppilon avulla katsominen voi tuntua inhottavalta etenkin, jos korva on kipeä. Tai kun vatsa tai muu paikka on kipeä, ja lääkäri joutuu sitä tutkimaan, painelemaan ja liikuttelemaan, hän selittää.
Lapsi voi muistaa aiemman inhottavan kokemuksen. Kuvituskuva.Shutterstock
Pelko ei katso ikää
Kun Moisiolta kysyy, mistä lapsen pelko johtuu, hän heittää osuvan vastakysymyksen: ”Miksi aikuinen pelkää?” Pelko ei katso ikää.
Pelkoon saattaa olla syynä aikaisempi ikävä kokemus lääkärissä. Lapsi saattaa muistaa, että viimeksi kun tänne tultiin, häntä pistettiin, eikä tuollainen muisto ymmärrettävästi saa ketään odottamaan seuraavaa lääkärivisiittiä.
Käynnistä voi tehdä ahdistavan sekin, että lapsi ei tiedä, mihin ollaan menossa ja mitä tulee tapahtumaan. Uudet tilanteet jännittävät.
– Lapsi yrittää välttää tilannetta, joka pelottaa, Moisio selittää.
Pelon kanssa ei kuitenkaan tarvitse kärvistellä loputtomiin, vaan siitä voi päästä eroon. Vanhempien ja hoitohenkilökunnan rooli on tässä kohtaa avainasemassa.
Vanhempi voi tsempata lasta
Jos lapsi pelkää lääkäriä, häntä kannattaa etukäteen valmistella käyntiä varten. Hänelle voi kertoa, miksi lääkärin vastaanotolle ollaan menossa, ja mitä siellä tullaan tekemään. Epätietoisuuteen lasta ei kannata jättää, sillä se jos mikä hirvittää.
– Tieto yleensä rauhoittaa lasta. Mitä rauhallisempi lapsi on, sitä paremmin lääkärissä käynnit ja tutkimustilanteet yleensä sujuvat, Moisio kertoo.
Asioista kertoessa tulee luonnollisesti huomioida lapsen ikä. Olisi syytä puhua käyttäen sellaisia sanoja ja ilmaisuja, jotka pieni ymmärtää. Ei kannata käyttää hirveän vaikeita sanoja, yksinkertainen selitys on paras.
Pelkoa voi lievittää leikin kautta. Kuvituskuva.Shutterstock
Leikki on hyvä pelkolääke
Moisio vinkkaa, että puhumisen ohella toinen hyvä keino valmistella lasta lääkäriin on leikki. Pelkoa voi yrittää lievittää leikin kautta.
Lääkäritilanteita voidaan leikkiä esimerkiksi pehmolelujen avulla. Lapsi voi mielensä mukaan ottaa potilaan, lääkärin, isän tai äidin roolin. Hän voi vaikkapa tutkia nallen korvat stetoskoopilla, jos sellainen löytyy tai leikkiä, että Barbie-nukke menee lääkäriin.
Vastaanotolle hyvissä ajoin
Lääkäriin voi tulla myös hieman aikaisemmin ja mikäli vastaanottoaulassa on vaikkapa leikkinurkka, voi lapsen antaa puuhailla siellä ennen käyntiä. Moision mukaan lasta usein rauhoittaa se, jos hän saa vaikkapa piirrellä tai leikkiä ennen vastaanottoa. Lapsi voi myös ottaa lääkärikäynnille mukaan itselleen tärkeän lelun tuomaan turvaa.
Mikäli lapsi ei kerta kaikkiaan suostu lähtemään vastaanotolle, on puhuminen pelosta vieläkin tärkeämpää. Vanhemman täytyy koettaa löytää keino, jolla lääkäripelkoa voi lievittää.
– On myös tärkeää kertoa lääkärille, että lapsi pelkää kovasti lääkäriä. Yhdessä voidaan miettiä, miten vuorovaikutustilanteesta tulisi lapselle turvallisemman tuntuinen, Moisio kertoo.
Lapsen huomio voidaan koettaa kiinnittää johonkin asiaan tai porkkanana voi käyttää jotain pientä kannustinta. Jos käynti menee hyvin, voi lapselle luvata jonkin mukavan tekemisen tai herkkuhetken rohkeudestaan.
Lääkärin rooli korostuu, kun lapsi pelkää. Kuvituskuva.Shutterstock
Lääkärillä tärkeä rooli
Kun päästään lapsen kanssa lääkärin vastaanottohuoneeseen, olisi Moision mukaan hyvin tärkeää, että hoitava lääkäri olisi tottunut käsittelemään lapsipotilaita. Silloin hän pystyy heti käynnin alussa luomaan lapsen kanssa hyvän ilmapiirin, mikä voi saada lapsen rauhoittumaan.
Moisio suosittelee myös, että lääkäri kertoisi lapselle, miksi tämä ylipäätään istuu lääkärin vastaanotolla, ja mitä lääkärintarkastuksessa seuraavaksi tapahtuu. Kannattaa koko ajan kertoa lapselle ymmärrettävällä kielellä, mitä on tekemässä ja miksi. Miksi hän vaikkapa haluaa kuunnella stetoskoopilla sydänäänet.
– Siten lapsi uskaltaa tehdä yhteistyötä lääkärin kanssa, Moisio selittää.
Moisio suosittelee, että lääkäri ei tekisi käynnillä mitään yllättäen. Hän on omassa työssään huomannut, että käynti sujuu paremmin, kun vuorovaikutus lapsen kanssa sujuu ja tilanne on rauhallinen.
– Kiireettömyyden tuntu on myös sellainen asia, joka osaltaan rauhoittaa.
Vanhemman kannattaa myös olla paikalla tutkimuksen ajan. Hänen läsnäolonsa yleensä rauhoittaa pientä.
Moision mukaan käynnistä tekee helpomman sekin, jos vastaanottohuoneessa on jotain, joka kiinnostaa lasta. Se voi olla vaikkapa mukava lelu, johon lapsi voi kiinnittää huomionsa.
Lapselta voi kysyä myöhemmin, miltä lääkärikäynti tuntui. Kuvituskuva.Shutterstock
Jutelkaa jälkikäteen
Jos lääkäri ei syystä tai toisesta saa luotua lapsen kanssa luottamuksellista yhteyttä, voi käydä niin, että lapsi pelästyy vielä enemmän. Lapselle voi jäädä ikävä kokemus, mikä saattaa vahvistaa aiempaa lääkäripelkoa.
Tämän takia Moisio suosittelee juttelemaan lapsen kanssa lääkärikäynnistä myös myöhemmin. Voi kysyä, miltä se hänestä tuntui, mikä oli kurjaa ja mikä kivaa. Niin vanhempi voi saada selville, jos jokin käynnissä pelotti lasta.
– Ihan pieni lapsi ei tietenkään voi sanoittaa ajatuksiaan, mutta isompien lasten kohdalla olisi tärkeää, että lapsi pystyy kertomaan, jos käynti jäi jotenkin vaivaamaan, Moisio valaisee.
Olisi tärkeää, että lapsi saisi kerrottua, jos jokin tuntui ikävältä ja epämiellyttävältä. Asiaan tiedetään paremmin varautua sitten, kun asia seuraavan kerran tulee lääkärikäynnillä ajankohtaiseksi.
Moisio vinkkaa, että HUS:illa on Terveyskylä-niminen verkkosivusto. Lastentalo-osiosta löytyy lisää vinkkejä vanhemmille ja kasvattajille liittyen lasten sairaalapelkojen käsittelyyn.
