Pelottaako lasta mahdollinen koronatesti? Psykologin kuusi vinkkiä, joilla selviätte ahdistavasta tilanteesta

Koronakesä on kääntymässä syksyyn, ja koronatestiin joutuminen on myös monen pienen ihmisen mielessä. Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen neuvoo tiedotteessa, miten lapsen näytteenottoon voi valmistautua, jos testi tulee eteen.

1. Valmistele lasta testiin

Valmistele lasta testiin kertomalla tulevasta toimenpiteestä ikätasoisesti siten, että lapsi ymmärtää. Käytä lapselle tuttua kieltä. Lapselle on hyvä kertoa rehellisesti, mihin ollaan menossa ja mitä tuleman pitää.

Supernanny Pia Penttalaneuvoi aiemmin, että koronatilanteesta voisi tehdä vaikkapa vertauksen luokassa mylläävään vatsatautiin, joka tarttuu herkästi oppilaalta toiselle. Pelottavista uhkakuvista pitäisi pyrkiä eroon, eikä lietsoa lapsen mielessä kyteviä pelkoja esimerkiksi isovanhempien sairastumisesta.Voit esimerkiksi myös kertoa lapselle, että vaikea koronavirustauti on lapsilla erittäin harvinainen.

On hyvä kertoa, että toimenpide voi hetken nipistää, mutta se on nopeasti ohi eikä siinä käy kuinkaan. Liitä mukaan toivonkipinä – me selviämme tästä!

2. Erota, mitä lapsi voi ja mitä hän ei voi tilanteessa valita

On tärkeää, ettei lapsen kanssa käydä kauppaa siitä, tehdäänkö toimenpide vai ei. Sen sijaan voidaan neuvotella siitä, missä lapsi testin aikana istuu tai mitä mukavaa sen jälkeen voidaan tehdä.

Rajat pitää asettaa ystävällisesti, mutta varmasti. Lapsi aistii vanhemman epäröinnin herkästi, joten myös vanhemman tulee pysyä tilanteessa vakaana ja määrätietoisena.

3. Pysy itse rauhallisena

Turvallisen aikuisen läsnäolo tilanteessa on tärkeää. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sen tärkeämpää on vanhemman rauhallisuus tilanteessa. Kun vanhemmat ja hoitohenkilökunta hallitsevat omat tunteensa, on lapsenkin helpompi tuntea olonsa turvatuksi.

Isompien lasten kohdalla voi näytteenotto joskus onnistua paremmin ilman vanhempaa. Olennaista on vuorovaikutus ja kontakti aikuisen kanssa.

4. Kiinnitä huomiota asioiden sanoittamiseen ja sävyyn

On eri asia pyytää lasta kannustaen esimerkiksi olemaan paikoillaan, kuin varoittaa uhkaavasti liikkumasta senttiäkään. Pieni lapsi voi tällaisen käskyn alla säikähtää, mitä kamalaa tapahtuu, jos hän vahingossa liikahtaakin. Aikuinen tietää, että seurauksena on vain toimenpiteen pitkittyminen, mutta lapsi voi pelätä jotain pahempaa.

Juttele rauhoittaen, kiinnitä huomiota puheen tempoon ja äänenpainoon. Kummankin pitää muistaa hengittää.

5. Ohjaa lasta rauhallisesti

Sano lapselle, että näytteenotossa saa itkeä, jos se helpottaa. Tarvittaessa lapsen huomiota voi suunnata toisaalle. Voit myös kisata lapsen kanssa esimerkiksi siitä, kuka jaksaa olla paikoillaan pisimpään, tai laskea sekunteja yhdessä.

Onnistunut näytteenotto lapselta vaatii tilanteeseen perehtymistä ja rauhaa, leikkimielisyyttäkin. Kiireelle ei ole tilanteessa sijaa.

6. Kehu ja kiitä lasta toimenpiteen aikana ja erityisesti sen jälkeen

Näytteenoton aikana ja sen jälkeen on erittäin tärkeää kehua, kannustaa ja palkita lasta. Huomioi hyvä ja juhlikaa yhdessä, kun tilanne on ohi. Kiitä lasta siitä, että saitte ikävän asian niin hienosti hoidettua.

Kuten mitä tahansa uutta asiaa, lapsi voi käsitellä myös näytteenottokokemusta leikin kautta, jolloin koekaniiniksi voi valikoitua esimerkiksi nukke, nalle tai omat vanhemmat. Lapsi voi myös piirtää tai kertoa tilanteesta tarinan muodossa.

Selvitä, mitä lapsi pelkää

Lapsen kokemusta ei pidä vähätellä. Jos pelkotiloja syntyy, ne on tärkeää saada hoidettua. 

Mannerheimin lastensuojeluliitto muistuttaa, että lapsella voi olla esimerkiksi epärealistisia kuvitelmia siitä, miten nopeasti koronavirus voi tarttua, tai mitä taudissa tapahtuu. Kysy lapselta, mitä hän varsinaisesti pelkää, ja ota huolet puheeksi rauhallisesti.

Lapselle voi kertoa, että taudin saaminen on epätodennäköistä, ja jos koronavirus tarttuisikin lapseen, siitäkin selvitään. Lapselle voi myös kuvailla, että koronavirukseen etsitään kovasti lääkettä, ja aikuiset tekevät kovasti työtä sen eteen, että koronavirus saataisiin hallintaan.

Asian käsittely on tärkeää ja luonnollista, ja aikuinen voi olla tässä apuna. Jaksathan heittäytyä leikkiin mukaan! Näin lapsi saa asioita järjestykseen omassa mielessään ja ymmärtää paremmin, mitä tilanteessa tapahtui.

LUE MYÖS: Menikö jo överiksi? 6 turhaa varotoimenpidettä koronavirusta vastaan

Lue lisää lifestyle-aiheista!

Lähteet: Terveystalo, THL, MLL.fi