Pelastusvalvojien mukaan joka neljäs kiinteistö kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään. 

Kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin sanoo, että yhä useampi suomalainen kiinteistö on kehittänyt paloturvallisuuttaan ja nostanut kiinteistönsä pois riskiryhmästä. 

– Samaan aikaan yhä harvempi kiinteistö on saavuttanut lakisääteistä turvallisuustasoa. Tämä kuvastaa sitä, että kiinteistöissä tehdään yksittäisiä turvallisuustoimenpiteitä ja korjaustoimenpiteitä sen sijaan, että pitkäjänteisesti kehitettäisiin kiinteistön turvallisuutta.

Viime vuonna tarkastetuista kiinteistöistä lähes kaksi kolmesta sai huomautuksen palovaroitinjärjestelmän puutteellisuudesta, puolet savunpoistojärjestelmän vuosihuolloista ja noin kolmannes käsisammuttimien tarkastuksista.

Espoossa paras turvallisuuskulttuuri

Parhaiten kiinteistöjen turvallisuudesta huolehditaan Espoossa, huonoiten Turussa. Yksi selittävä tekijä alueellisille eroille on taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden aktiivisuudessa.

– Ero selittyy osittain sillä, että esimerkiksi Espoossa kiinteistökanta on uudempaa. Myös kiinteistöjen kunnossapitoon kiinnitetään siellä enemmän huomiota, tässä asiassa taloyhtiöiden hallituksella ja isännöitsijöillä on merkittävä rooli, Jurvelin kertoo. 

Inno-isännöinnin isännöitsijä ja toimitusjohtaja Heidi Kjellman muistuttaa, että loppujen lopuksi vastuu on taloyhtiön hallituksella.

– Isännöitsijä asiantuntija on velvollinen tuomaan asiat hallituksen tietoon, että tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään. Tietoisuuden lisääminen on kaiken A ja O.