Aiemmin yleisin sairausloman ja työkyvyttömyyseläkkeen olivat selkäkivut. Nyt niiden rinnalle ja jo ohikin ovat nousseet mielenterveyden ongelmat. Samaan aikaan työn luonne on muuttunut yhä enemmän fyysisestä ponnistelusta tiedon prosessointiin eli aineettomaan toimintaan.
Ei siis ole ihme, että myös sairastaminen on siirtynyt ruumiista mieleen, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Pekka Sauri.
Vedin taannoin kuudentoista vuoden ajan radiossa Yölinja-kontaktiohjelmaa – ensin Radio Cityssä ja viimeiset vuodet Ylen Radio Suomessa. Kävin yhteensä yli 12 000 keskustelua akuuteissa tai kroonisissa kriisitilanteissa olevien ihmisten kanssa.
Ohjelma lopetettiin marraskuussa 2002, mutta ei mene päivää, ettei joku tule siitä puhumaan. Muutama vuosi sitten tuntematon henkilö pysäytti Aleksanterinkadulla ja pyyteli anteeksi, ettei ollut ”viime aikoina” ehtinyt kuunnella lähetystä. Vapahdin hänet tästä syyllisyydestä.
Leimautumisen pelko elää
Se oli silloin, nyt on nyt. Alkuviikosta uutisoitiin, että sairauslomien yleisin syy on mielenterveysongelmat.
Psyykkisistä syistä johtuvat sairauslomat ovat lisääntyneet yli viisikymmentä prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Haavoittuvimpia ovat nuoret aikuiset. Masennus on mielenterveyden ongelmista yleisin.
Viisikymmentä prosenttia.
Onko kyse siitä, että masennuksesta – ja ylipäätään mielenterveyden ongelmista – on nykyään lupa puhua ääneen vai siitä, että masennus on oikeasti lisääntynyt?