Maria Ohisalon nettikolumni: Mielenterveyteen panostaminen maksaa itsensä takaisin

Mielenterveys ja sen hoitaminen on Suomessa edelleen tabu. Moni kertoo esimerkiksi parhaille ystävilleen, että kaikki menee ihan hyvin, vaikka oman pään sisällä ei lainkaan tuntuisi siltä. Moni jättää hakematta apua, kun ajattelee, ettei ole riittävän huonossa kunnossa, vaikka avun hakemiselle olisi ollut kaikki perusteet jo pitkään, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kirjoittaa nettikolumnissaan. 

Tilanne on nurinkurinen. Eihän kukaan joudu peittelemään kipeää jalkaansa tai jätä käymättä hammaslääkärillä, koska mitä naapuritkin siitä sanoisivat.

Sama tabu vaikuttaa politiikassakin. Mielenterveystyötä ei vieläkään oteta yhtä vakavasti, kuin pitäisi. Moni pitää sitä vieläkin puuhasteluna vakavien talouskysymysten rinnalla, vaikka sen pitäisi olla ihmisten hyvinvoinnin edistämisen keskeisimpiä kysymyksiä.

Puhutaan jopa mielenterveyskriisistä 

Erityisesti nyt korona-aikana on oltava tarkkana. Suomalaisten fyysinen terveys on keskimäärin parantunut jo vuosikymmeniä, mutta terveyserot ovat kasvaneet ja mielenterveysongelmat niiden kärjessä. Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, ja koronan myötä tilanne voi pahentua entisestään.

Kriisipuhelimet ovat tämän vuoden aikana monin paikoin ruuhkautuneet ja ihmisten itsetuhoisuus on lisääntynyt. Asiantuntijat puhuvat jopa mielenterveyskriisistä.

Kyse ei ole vain sairastunutta itseään koskevista pulmista. Mielenterveys- tai päihdeongelmien kanssa kamppailevan henkilön ympärillä on useita läheisiä, joihin ongelmat myös vaikuttavat. Jos apua tarjoavat palvelut eivät ole saatavilla, siirtyy vastuu kohtuuttomasti läheisten harteille.

Tätä kaikkea ei tietenkään voi ratkaista millään yksittäisellä keinolla. Yksi parhaista olisi kuitenkin terapiatakuun ulottaminen koko maahan.

Mistä terapiatakuussa on siis kyse? Sillä tarjottaisiin nopea pääsy mielenterveyspalveluihin jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Kun oma jaksaminen on loppu ja apua ensimmäistä kertaa hakee, on tärkeää, että huoli otetaan tosissaan eikä hoitoa joudu odottelemaan. Samalla myös kumppani ja perhe voivat saada tukea. Tämä poistaisi tehokkaasti stigmaa mielenterveysongelmien ympäriltä.

Millä tämä maksetaan? 

Moni ehkä ihmettelee, millä tämä kaikki maksettaisiin?

Viime vuonna mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli liki 60 000 ihmistä eli hallituksen aiemman työllisyystavoitteen verran. Jos onnistumme saamaan mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän selvään laskuun tällä hallituskaudella ja puolitettua vuoteen 2030 mennessä, voisimme saada työmarkkinoille eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan jopa 9 000 henkeä lisää verrattuna tilanteeseen, jossa nykykehitys jatkuu. Tätä me vihreät hallituksessa myös ajamme.

Paitsi että mielenterveyden edistäminen olisi hyvää työllisyyspolitiikkaa, olisi sillä valtava merkitys mielenterveyden kanssa kamppailevien ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnille.

Meillä on positiivisia esimerkkejä siitä, miten tilannetta voidaan parantaa kunnissa - sekä suurissa että pienissä. Helsingissä on otettu käyttöön matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupisteet ja viimeisimpänä lyhytterapian mahdollistava palveluseteli. Koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on käynnistetty myös hanke, jossa kokeillaan terapiatakuuta.

Samaan aikaan noin tuhannen asukkaan Hailuodossa on panostettu työssä jaksamiseen ja työntekijöiden oman työn hallinnan tunteeseen ja onnistuttu kääntämään mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot laskuun. Tämä on tuonut Hailuodolle jo 350 000 euroa säästöjä.

Ei ole mitään tekosyytä sille, miksei ihan jokaisen suomalaisen mielen hyvinvointia tulisi vaalia. Nostetaan se politiikan kärkitavoitteiden joukkoon.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja