Tutkijan mukaan panttivangeista oli tullut äärijärjestö Hamasille enemmänkin rasite kuin hyöty.
Kyseessä on suuri päivä Gazasta vapautetuille panttivangeille, Israelista vapautettaville palestiinalaisvangeille sekä heidän perheilleen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
Panttivankien vapautus on Stewartin mukaan tärkeä vaihe myös koko Gazan rauhanprosessin kannalta.
– Panttivankien vapauttaminen on ollut keskeinen kysymys israelilaisten kannalta. Se on ollut myös asia, millä Israelin hallitus on perustellut Gazan pommitusta, Stewart sanoo.
Israelilaiset ovat odottaneet panttivankien vapautumista siitä lähtien, kun Hamas kaksi vuotta sitten teki Israeliin yllätyshyökkäyksen, johon Israel vastasi hyökkäämällä rajusti Gazaan.
Äärijärjestöt ottivat hyökkäyksen yhteydessä noin 250 panttivankia, joista valtaosa on luovutettu jo aiemmin. Osa panttivangeista on kuollut.
Stewart huomauttaa, että Israelin pääministerin Benjamin Netanjahua epäillään lykänneen sopimusta panttivankien vapauttamisesta ja priorisoineen sodan jatkumista.
Ratkaisemattomia asioita vielä paljon
Hamas on toivonut takeita siitä, että Israel ei jatka sotatoimiaan, jos panttivangit vapautetaan. Tämän Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on luvannut taata.
Aiemmin järjestö oli myös vaatinut, että Israelin armeijan pitäisi kokonaan poistua Gazan alueelta ennen kuin panttivangit vapautetaan. Jälkimmäisestä vaatimuksesta Hamas suostui luopumaan, mikä mahdollisti sopimuksen syntymisen.
– Tämä on ilmeisesti ollut osaltaan Trumpin toiminnan ansiota, Stewart sanoo.
– Hamasin näkökulmasta tässä on taustalla myös varmasti ajattelun muutos. Panttivangeista oli tullut enemmänkin rasite kuin hyöty tässä kohtaa, hän lisää.
Stewartin mukaan Gazan tulevaisuuden suhteen eletään nyt kriittisiä viikkoja. Ratkaisemattomia asioita on vielä paljon, ja suurin osa niistä edellyttää, että Gazassa on toimiva vallanpitäjä.
– Tämä on kaikkein kiireellisin asia. Se ei riitä, että sanotaan, että Hamas ei saa olla siellä. Jonkun pitää ylläpitää järjestystä, tarjota peruspalvelut ja koordinoida jälleenrakennusta, sanoo.
