Tutkijan mukaan panttivangeista oli tullut äärijärjestö Hamasille enemmänkin rasite kuin hyöty.
Kyseessä on suuri päivä Gazasta vapautetuille panttivangeille, Israelista vapautettaville palestiinalaisvangeille sekä heidän perheilleen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
Panttivankien vapautus on Stewartin mukaan tärkeä vaihe myös koko Gazan rauhanprosessin kannalta.
– Panttivankien vapauttaminen on ollut keskeinen kysymys israelilaisten kannalta. Se on ollut myös asia, millä Israelin hallitus on perustellut Gazan pommitusta, Stewart sanoo.
Israelilaiset ovat odottaneet panttivankien vapautumista siitä lähtien, kun Hamas kaksi vuotta sitten teki Israeliin yllätyshyökkäyksen, johon Israel vastasi hyökkäämällä rajusti Gazaan.
Äärijärjestöt ottivat hyökkäyksen yhteydessä noin 250 panttivankia, joista valtaosa on luovutettu jo aiemmin. Osa panttivangeista on kuollut.
Stewart huomauttaa, että Israelin pääministerin Benjamin Netanjahua epäillään lykänneen sopimusta panttivankien vapauttamisesta ja priorisoineen sodan jatkumista.
Ratkaisemattomia asioita vielä paljon
Hamas on toivonut takeita siitä, että Israel ei jatka sotatoimiaan, jos panttivangit vapautetaan. Tämän Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on luvannut taata.
Aiemmin järjestö oli myös vaatinut, että Israelin armeijan pitäisi kokonaan poistua Gazan alueelta ennen kuin panttivangit vapautetaan. Jälkimmäisestä vaatimuksesta Hamas suostui luopumaan, mikä mahdollisti sopimuksen syntymisen.
– Tämä on ilmeisesti ollut osaltaan Trumpin toiminnan ansiota, Stewart sanoo.
– Hamasin näkökulmasta tässä on taustalla myös varmasti ajattelun muutos. Panttivangeista oli tullut enemmänkin rasite kuin hyöty tässä kohtaa, hän lisää.
Stewartin mukaan Gazan tulevaisuuden suhteen eletään nyt kriittisiä viikkoja. Ratkaisemattomia asioita on vielä paljon, ja suurin osa niistä edellyttää, että Gazassa on toimiva vallanpitäjä.
– Tämä on kaikkein kiireellisin asia. Se ei riitä, että sanotaan, että Hamas ei saa olla siellä. Jonkun pitää ylläpitää järjestystä, tarjota peruspalvelut ja koordinoida jälleenrakennusta, Stewart sanoo.
Jotta ratkaisu olisi palestiinalaisille hyväksyttävä, hallinnon on oltava palestiinalainen. Stewartin mukaan on vielä ratkaisematta, miten Trumpin kaavailema teknokraattinen palestiinalaiskomitea valitaan ja millä mekanismilla sen valta voidaan varmistaa.
Aseleposopimus allekirjoitetaan Egyptissä
Egyptissä on tänään määrä allekirjoittaa Yhdysvaltojen välittämä aseleposopimus Israelin ja Hamasin välillä. Rauhankokousta Sharm el-Sheikhin rannikkokaupungissa isännöi Trumpin lisäksi Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi. Kokoukseen osallistuu johtajia yli 20 maasta.
– Todella vaikuttava joukko kansainvälisiä johtajia, Stewart kehuu.
Sen sijaan aselevon osapuolet eli Israel ja Hamas eivät itse osallistu kokoukseen. Stewart hieman kummastelee Israelin poissaoloa.
– Olisi kuvitellut, että heillä olisi tarve ja intressi sinne tulla.
Hamas on turvallisuussyistä neuvotellut tähänkin asti lähinnä välikäsien kautta.
– Tämä sopimushan on oikeastaan sopimus siitä, miten heistä (Hamasista) päästään eroon Gazan hallinnassa, Stewart sanoo.
Hän myös muistuttaa, ettei Hamas ole ainoa palestiinalaisosapuoli. Palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin on kerrottu olevan paikalla.
Ovatko Israelin sotatoimet ohi?
Gazaan liittyen on paljon kysymyksiä, jotka jäävät Trumpin kätilöimässä sopimuksessa kansainvälisen yhteisön harteille.
Esimerkkeinä Stewart mainitsee muun muassa kansainväliset vakautusjoukot, jälleenrakennuksen laskun, siirtymähallinnosta vastaavan teknokraattisen palestiinalaiskomitean sekä sitä valvomaan tarkoitetun kansainvälisen elimen.
– Ja sitten tietysti se, että missä vaiheessa ja millä ehdoin Gaza siirtyy palestinaishallinnon alaisuuteen.
– Nämä ovat sellaisia asioita, mistä periaatteessa voidaan kyllä päättää ilman Israelia, Stewart sanoo.
Stewartin mukaan Israelilla ei pitäisi olla minkäänlaista oikeutta puuttua Gazan tapahtumiin, koska Gazan kaista ei kuulu Israeliin. Mutta koska Israel edelleen miehittää aluetta, täytyy ratkaisut jollain tavoin koordinoida Israelin kanssa.
STT tiedusteli Stewartilta, mikä Israelia pidättelee jatkamasta sotaa, nyt kun elossa olevat panttivangit on luovutettu. Stewartin mukaan periaatteessa Israelia pidättelee ainoastaan Trump.
Israelin poliitikkojen puheiden perusteella sotatoimet eivät kuitenkaan välttämättä ole ohi.
– He puhuvat näistä ehdoista, mitä tähän sopimukseen kuuluu ja siitä, että jollei tämä ja tämä tapahdu, niin Israelin armeija tulee hoitamaan homman loppuun. Tämä tarkoittaisi sodan alkamista uudestaan.