Timo R. Stewartin mukaan kipukohtana on, eteneekö kuuden viikon aselepo toiseen vaiheeseen.
Pitkään odotetun Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisen aseleposopimuksen on määrä tulla voimaan sunnuntaina.
Sopimus on kolmivaiheinen, ja Israelin hallituksen on määrä ratifioida ensimmäistä vaihetta koskeva sopimus torstaina.
– Olisin kyllä yllättynyt, jos he eivät saa sitä läpi. Se olisi heille tässä vaiheessa poliittisesti kiusallista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
2:15
Sopimuksen voimaan astumisesta alkaa 42 päivää eli kuusi viikkoa kestävä ensimmäinen vaihe. Toisesta ja kolmannesta vaiheesta tiedetään Stewartin mukaan vasta raamit. Toisesta vaiheesta on tarkoitus aloittaa neuvottelut helmikuun alussa.
– Näissä neuvotteluissa käydään läpi isot asiat, eli sodan loppuminen ja hallinnon väliaikainen järjestäminen.
Sopimukseen kuuluu, että äärijärjestö Hamas vapauttaa 42 päivän kuluessa vähitellen 33 panttivankia. Stewart kertoo, että Hamasin hallussa on tietojen mukaan kaikkiaan 98 panttivankia.
– Heistä kolmannes tai ehkä vielä useampi on ilmeisesti kuollut.
Ensin vapautetaan naiset, lapset, vanhukset ja huonokuntoiset miehet. Jos elossa olevia ei ole tarpeeksi, luovutetaan myös ruumiita, Stewart kertoo. Israelin on puolestaan määrä luovuttaa palestiinalaisia vankeja.
Lue myös: Tulitaukosopimus vaakalaudalla? Netanjahu syyttää Hamasia ehtojen perumisesta – Hamas kiistää
Yhdysvallat lupaa sodan loppuvan
Stewartin mukaan neuvotteluissa on ollut koko ajan kipukohtana se, eteneekö aselepo toiseen vaiheeseen. Hamasin kannalta aselevon jääminen ensimmäiseen vaiheeseen tekisi sopimuksesta vähemmän tavoiteltavan, koska äärijärjestö palaisi samaan tilanteeseen kuin ennen konfliktin jatkumista.
– Israelin näkökulmasta sopimuksen vastustajat taas eivät missään nimessä luovu tavoitteestaan tuhota Hamas, mikä vaatisi sen, että konflikti jatkuu.
Yhdysvallat on antanut suullisia takuita siitä, että sota loppuu. Stewart kuitenkin huomauttaa, että väistyvä presidentti Joe Biden ei ole enää kyseisessä vaiheessa päättämässä asioista. Tutkijan arvion mukaan varsinkin helmikuusta tulee melko myrskyisä.
– Tässä on tilaa virheille ja väkivaltaisuuksille. Hamasin tai pienemmän aseellisen terroristijärjestön jäsen voi päättää, että ei haluakaan sopimusta. Israel voi iskeä tulitauon aikana Gazaan tai panttivankeja on hengissä paljon oletettua vähemmän.
1:03
Trump korostaa rooliaan
Aseleposopimuksen välittäjinä ovat olleet Yhdysvallat, Egypti ja Qatar. Stewartin mukaan mailla on ollut erilaisia rooleja keskusteluiden järjestämisessä sekä Israelin ja Hamasin kannustamisessa ja myös painostamisessa aselepoon. Yhdysvalloista mukana on ollut sekä väistyvän presidentin Bidenin hallintoa että tulevan presidentin Donald Trumpin hallintoa.
– Mukana on ollut poikkeuksellisesti presidentti Bidenin tiimin lisäksi ensi viikolla aloittavan presidentti Trumpin Lähi-idän lähettiläs. Kummatkin korostavat omaa rooliaan. Biden sitä, että tämä on sama sopimus, jonka hän esitteli jo toukokuussa. Trump puolestaan korostaa, että hänen valinnastaan johtuu se, että osapuolet ovat päässeet nyt sopuun.
Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallituksessa muun muassa kansallisen turvallisuuden ministerin Itamar Ben-Gvirin ja valtiovarainministerin Bezalel Smotrichin johtamat puolueet ovat olleet tulitaukoa vastaan.
Lue myös: Israelin valtiovarainministeri tyrmäsi Gazan tulitaukosopimuksen
Stewart kertoo, että Netanjahu on syyttänyt Hamasia siitä, että aseleposopimusta ei ole saatu aikaan. Aiemmista neuvotteluista vuodettujen tietojen perusteella Netanjahu ei ole todellisuudessa itse halunnut sopimusta.
– Netanjahulle on nyt edullista korostaa Trumpin roolia ja tulla ikään kuin pakotetuksi sopimukseen, koska se auttaa häntä hänen hallituskumppaniensa kanssa, Stewart sanoo.
Ben-Gvirin ja Smotrichin puolueet ovat uhanneet lähteä hallituksesta aselevon vuoksi. Stewartin mukaan tässä tapauksessa hallitus voisi kaatua, mutta näin tuskin tapahtuu ainakaan aselevon ensimmäisessä vaiheessa.
Lue myös: Adin poika on ollut Hamasin vankina yli 420 päivää – näin osapuolet reagoivat aselepoon
"Aivan kauhea tragedia"
Stewartin mukaan aselepo on vasta hyvin pieni askel palestiinalaisten ja palestiinalaisalueiden kannalta. Konfliktin pohjalla olevista kysymyksistä, kuten palestiinalaisten itsemääräämisoikeudesta ja Gazan miehityksen päättämisestä, ei vielä päästä keskustelemaan.
On kuitenkin askel oikeaan suuntaan, että panttivangit saadaan vapautettua ja Gazan pommitus lopetetaan, Stewart sanoo. Hänen mukaansa on luvattu, että palestiinalaisten humanitaarista apua lisättäisiin heti merkittävästi.
– Nyt pari miljoonaa ihmistä on aivan kauheissa olosuhteissa. Ja panttivangeille tämä on ollut aivan kauhea tragedia.