Hamas vastustaa aseista luopumista ja "ulkopuolista holhousta". Professori povaa ongelmia.
Äärijärjestö Hamasin edustaja sanoo uutistoimisto AFP:lle, että järjestö ei hyväksy aseistaan luopumista.
Tämä ei ole mikään yllätys, mutta totta kai vaikeuttaa rauhanprosessin edistämistä, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola MTV Uutisille.
– Yksi suuri kysymys on, että päästäänkö minkäänlaiseen kompromissiin. Hamasin edustajat ovat ilmeisesti sanoneet, että raskaista aseista voidaan luopua, mutta ei käsiaseista, Juusola arvioi.
– Ehkä saadaan tehtyä kompromissi, mutta vaikea kysymys se on, hän jatkaa.
Hamasin riisuminen aseista on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin 20-kohtaisen rauhansuunnitelman tärkeimpiä ehtoja. Trumpin mukaan Hamasin riisuminen aseista ei tapahtuisi heti, vaan se olisi osa suunnitelman toista vaihetta.
Israel on puolestaan toistuvasti todennut, että sen kärkitavoite on Hamasin tuhoaminen. Aseiden jättäminen Hamasille sopii huonosti yhteen tämän tavoitteen kanssa.
Trumpin suunnitelmassa aseistaan luopuvat Hamasin taistelijat armahdettaisiin ja heidän annettaisiin lähteä Gazan kaistalta.
Sitä, kuka mahdollisen aseistariisunnan suorittaa, ei ole vielä päätetty, Juusola muistuttaa.
Hamas ei osallistu Gazan aseleposopimuksen viralliseen allekirjoittamiseen Egyptissä. Hamasin edustaja kertoi pois jättäytymisestä uutistoimisto AFP:lle lauantaina.
Trumpin "holhousta" ei hyväksytä
Perjantaina Hamas puolestaan sanoi, ettei mikään "ulkopuolinen holhous" käy sille Gazassa. Gazan hallinta on täysin palestiinalaisten sisäinen asia, Hamas totesi lausunnossaan, jossa ovat mukana myös Islamilainen Jihad -järjestö ja Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP).
Nyt alkaneen Yhdysvaltojen 20-osaisen rauhansuunnitelman yksi kohta on, että Gazaa hallitsevat väliaikaisesta palestiinalaiset teknokraatit, joita valvoo presidentti Trumpin johtama ryhmä. Teknokraateilla tarkoitetaan asiantuntijahallintoa, jota ei valita äänestämällä.
Lausunnollaan Hamas vaikuttaa siis vastustavan Trumpin vetämän ryhmän roolia Palestiinan hallitsemisessa.
– Suunnitelma on sellainen, ettei palestiinalaisilla ole poliittista roolia ja se on sellainen kohta, jota varmasti vastustavat Hamasin ohella merkittävä osa palestiinalaisilla. He toivovat, että palestiinalaisilla olisi poliittinen rooli, Lähi-idän professori Juusola katsoo.
Juusolan mukaan Britannian entinen pääministeri Tony Blair on "erityisen hankala henkilö" tässä yhteydessä. Hamasin edustajan mukaan "palestiinalaisilla, arabeilla, muslimeilla ja ehkä muillakin ympäri maailmaa on hänestä huonoja muistoja".
Blair oli Britannian pääministeri, kun maa osallistui Yhdysvaltojen johtamaan hyökkäykseen Irakiin. Blairin myös katsotaan olevan vankkumaton Israelin tukija, minkä lisäksi hänen aiemmat yritykset saada rauha alueella ovat olleet epäonnistuneita.
Tony Blair ja Benjamin Netanjahu vuonna 2010.AFP / Lehtikuva
"Vaikea päästä eteenpäin"
Nyt käynnissä olevassa rauhanprosessissa onkin suuri riski, että se jämähtää ensimmäiseen vaiheeseen. Israelin ja Hamasin aiempi, tammikuussa alkanut tulitauko kaatui sekin.
– Nyt tulitauko voi jatkua, mutta on vaikea päästä eteenpäin. Paljon riippuu siitä, pystytäänkö momentum pitämään yllä ja miten amerikkalaiset pystyvät vaikuttamaan asioihin, Juusola sanoo.
Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, ettei Gazasta vetäytymisen aloittaneella Israelilla ole "aitoa halua vetäytyä kokonaan Gazasta", Juusola sanoo.
Hän pitää todennäköisenä, että Israel vetäytyy muutaman kilometrin, mutta ei välttämättä sen enempää.
Juusola pitää selvänä, että ainoa syy, miksi Israel ylipäätään suostui nyt käynnistyneeseen rauhanprosessiin, on se, että Yhdysvallat ja presidentti Trump vaativat sitä niin painokkaasti ja julkisesti.
– Tällaisenaan suunnitelma oli jo pitkään olemassa, mutta Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ei siihen ollut suostunut, Juusola toteaa.
Israelin pääministeri Netanjahu suostui presidentti Trumpin rauhansuunnitelmaan, koska painostus oli niin kovaa, professori arvioi.AFP / Lehtikuva
USA:n sotilaat valvomaan
Yhdenlaista painetta asioiden edistämiselle saattaa tuoda se, että Yhdysvaltojen sotilaita on alkanut saapua Israeliin valvoakseen aselepoa Gazan kaistalla. Joukkojen saapumisesta kertoo yhdysvaltalaiskanava ABC News.
Israeliin lähetettävien 200 sotilaan on määrä perustaa Israelissa koordinaatiokeskus valvomaan aselevon toteutusta, ABC News kertoo kahden viranomaislähteen vahvistaneen.
Lähteiden mukaan sotilaat eivät siirry Gazan kaistalle.
Fox News -kanavan mukaan myös Yhdysvaltain Lähi-idän-joukkojen komentokeskuksen eli Centcomin komentaja Brad Cooper on tänään vieraillut Israelin sotilastukikohdassa Gazan kaistalla presidentti Trumpin erityislähettilään Steve Witkoffin kanssa.
Arviolta puoli miljoonaa palestiinalaista on palannut Gazan kaistan pohjoisosiin sen jälkeen, kun Israelin ja äärijärjestö Hamasin aselepo astui voimaan perjantaina puoliltapäivin.
Asiasta kertoo Gazan väestönsuojeluviranomainen NBC Newsille.
Väestönsuojeluviraston edustaja Mahmoud Basal sanoi muuttoliikkeen yhä jatkuvan. Hän arvioi myös, että noin 10 000 ihmistä olisi yhä hautautuneena raunioihin.
Sota Gazassa alkoi lokakuussa 2023, jolloin Hamas teki yllätyshyökkäyksen Israeliin. Kuvassa Israelin panssarikalustoa.AFP / Lehtikuva