Pankkien painettujen tunnuslukulistojen käyttöä voidaan jatkaa maksamisen tai maksutilin käytön yhteydessä, linjaa Finanssivalvonta. Ehtona kuitenkin on, että käyttöön yhdistetään vahvistuselementtejä vahvan tunnistamisen periaatteiden mukaisesti.
Vahvassa tunnistamisessa käytetään vähintään kahta toisistaan riippumatonta tunnistusmenetelmää. Näitä ovat esimerkiksi vain käyttäjällä oleva tieto, kuten pin-koodi tai salasana, tai käyttäjän hallussa oleva laite tai laitteen sovellus, kuten nykyiset tunnuslukusovellukset tai -laitteet. Kolmas vaihtoehto on yksilöivä biologinen ominaisuus, kuten sormenjälki, silmän iiris tai kasvokartasto.
– Tunnuslukulista ei sinällään täytä yhtään elementtiä, mitä voi käyttää vahvassa tunnistamisessa. Se ei kelpaa sellaisenaan hallussapitotekijäksi, kertoo lakimies Sanna Atrila Finanssivalvonnasta.
Atrila arvioi, että siitä huolimatta jotkut voivat vanhasta tottumuksesta haluta jatkaa tunnusluku- tai avainlukulistojen käyttöä. Tällaisessa tapauksessa uudet vaatimukset voisi olla mahdollista toteuttaa esimerkiksi ylimääräisellä tekstiviestivahvistuksella.
– Pankit päättävät itse, mikä on heidän tarjoamansa menetelmä, Atrila sanoo.
Opastus tarpeen
Tunnuslukulistat ovat Suomessa yhä yleisesti käytössä pankeilla. Finanssivalvonnan mukaan ne ovat kuitenkin helposti kopioitavissa, minkä vuoksi ne eivät nykymuodossa käytettynä täytä uuden eurooppalaisen sääntelyn turvallisuusvaatimuksia. Sääntely perustuu toiseen maksupalveludirektiiviin ja astuu kokonaisuudessaan voimaan syyskuun puolivälissä.
Finanssivalvonta korostaa, että pankkien pitää muutoksissa huomioida myös heikommassa asemassa olevat asiakkaat ja heillekin pitää olla tarjolla uusi menetelmä. Kaikille asiakasryhmille tulee turvata mahdollisuus käyttää tunnistusvälineitä maksamisessa ilman katkoksia.