Pandemian runteleman talouden toipuminen voi käydä hankalaksi – "Katsokaa, milloin Kiina alkaa nostaa korkoja"

Koronaviruspandemia on johtanut talouden sulkutoimiin ja ennennäkemättömään velkaelvytykseen. Moni miettii, mitä tapahtuu, kun virus väistyy ja sulkuja puretaan. 

Kiinaa pidetään koronan alkulähteenä. Kiina on myös selviytymässä ensimmäisenä suurena taloutena ulos koronakurimuksesta. 

Kiinassa on herännyt keskustelua jopa siitä, kannattaako rokottamista kiirehtiä tai onko ihmisten järkevää altistaa itseään rokotteiden mahdollisille sivuvaikutuksille, jos kerran Kiinassa ei ole enää epidemiaa. 

Ensi vuonna pidettävät Pekingin talviolympialaiset kuitenkin lähestyvät, mikä on yksi syy pitää rokotustahdista kiinni. 

Kiina on roimasti edellä normaaliin paluussa

Kiina on Yhdysvaltoja noin kuusi kuukautta edellä paluussa normaaliin. Eurooppa tulee Yhdysvaltoja jäljessä. Kiina viitoittaa muille tietä koronakriisistä ulos. 

Kiinassa yksityinen kulutus on lähtenyt nousuun. Kulutuksen kasvu näkyy monella sektorilla, kuten kodinkoneiden ja pitopalveluiden kysynnässä. Erityisen vahva kulutuspiikki näkyy kuitenkin autokaupassa. 

Kiinan autokaupassa oli nähtävissä patoutunutta kysyntää jo ennen koronaa. Nyt se purkautuu voimalla. Autokaupan buumin odotetaan jatkuvan ainakin tämän vuoden ajan. 

Finanssikriisin jälkeen Kiina vauhditti investointeja. Koronakriisin jälkimainingeissa Kiina tukee etenkin kotimaista kysyntää ja innovaatioita erilaisilla kannusteilla ja verohelpotuksilla. 

Velkataakka alkaa painaa

Voimakas koronaelvytys ja velan määrän kasvu ovat aiheuttaneet haavoittuvuuksia rahoitusmarkkinoille. Kiinan hallinto luokitteleekin nyt rahoitukselliset riskit kansalliseksi turvallisuusuhaksi. 

Hallinto pyrkii purkamaan järjestelmän riskejä ja vakauttamaan valtionvelan noin 300 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Luotonanto ja yritysvelkakirjojen liikkeeseen lasku ovat hidastuneet. Varjopankkisektorin kasvua on alettu suitsia. 

– On varauduttava siihen, että Kiinan kasvu hidastuu ensimmäisen neljänneksen pompun jälkeen. Finanssipuolen riskien noustua kansalliseksi huolenaiheeksi korkean velkaantumisen myötä, odotamme regulaation kiristymisen jatkuvan, sanoo SEB:n Aasian strategiasta vastaava johtaja Eugenia Victorino. 

Kiina pelkää pääomapakoa

Pandemian hellittäminen näkyy korkojen nousuna. Kun korot Yhdysvalloissa alkoivat kohota, Kiina reagoi. Kiinan johdossa nousi esiin huoli pääomapaosta, jollainen nähtiin Aasian finanssikriisissä 1990-luvun lopulla. 

Kiinan johdossa pelätään, että pääomapako voisi johtaa valuutan heikkenemiseen sekä rahoitukselliseen ja poliittiseen epävakauteen. 

Niinpä korkojen nousu Yhdysvalloissa on johtanut rahoitusolosuhteiden kiristämiseen Kiinassa. 

Ensinnä Kiinan kymmenenvuotisen valtionlainan korkoa säädettiin korkeammalle. Sen jälkeen myös lyhyempien valtionlainojen korot alkoivat nousta. 

Nyt Kiinassa mietitään määrällisen elvytyksen vähentämistä. Sen jälkeen Kiina siirtynee ohjauskorkojen nostoon. 

– Seuraava askel on todellisten lainakorkojen nostaminen, sanoo SEB:n rahoitusmarkkinoista Aasiassa vastaava johtaja Sean Yokota. 

– Tämä antaa mielestäni hyvää kuvaa siitä, mihin Fed (USA:n keskuspankki) voi olla myös menossa. Katsokaa, milloin Kiina alkaa nostaa korkoja, jos niin tapahtuu.