THL:n julkaisemassa ikäihmisten asiakastyytyväisyyskyselyssä Seniorisäätiö sai hyviä arviointeja. Säätiön paras yksikkö Mariankodin ryhmäkoti numero 4, oli Helsingin paras ja koko maan tilastoissa neljäs.
– Hyvä vanhustenhoito on sitä, että me päällä ja sydämellä hoidetaan meidän ikäihmiset ja heidän elämänsä kunnioittaen siten, että heillä on turvallinen ja hyvä olo eikä yksinäisyyttä tarvitse kärsiä, kertoo palveluesimies Pirjo Valtonen Seniorisäätiön Antinkodista.
Valtonen tiivistää hyvän hoidon: Se on sitä, että meidän ikäihmisiä kohdellaan arvokkaasti ja kunnioittavasti elämän loppuun asti.
– Nämä on tähtihetkiä, kun näkee asukkaiden voivan hyvin. Me kohtaamme toisemme silmien tasolla. Saamme hyvin sijaisia ja hoitajat ovat olleet meillä pitkään.
Säätiön mukaan ikäihmisten kasvanut tyytyväisyys hoivaan on kasvanut käsi kädessä hoitajien tyytyväisyyden kanssa.
– Tekemistä riittää, mutta asukkaiden hyvä olo antaa hyvän mielen myös hoitajalle. Paras asia tässä työssä on meidän ihanat asukkaat, kiittää sairaanhoitaja Outi Karlsson.
Karlssonin mielestä hyvään hoitoon kuuluu paljon erilaisia asioita kuten hyvä vanhusten kohtelu, hyvä huolenpito, läsnäolo ja omaisiin yhteydenpitäminen.
– Me katsotaan elokuvia, jutellaan ja ulkoillaan. Meillä on asukkaille jumppaa ja ohjelmassa on tietysti askartelua.
Karlsson sanoo olleensa talossa jo yli 20 vuotta.
– Eikö se kerro aika paljon, kun olen ollut täällä niin kauan. Aina ei tarvitse tehdä edes niin paljon, sillä pelkkä läsnäolo ja kosketus riittää. Joskus se on vaan sitä, että ollaan vieressä.
Virkistyspäivänä vierailivat tutut lampaat ja kukko
Asukas Paula Meinola kertoo, että hänen lapsuuden kotonaan oli aikonaan lampaita, mutta ne karkailivat koko ajan sisältä.
– Täytyy sanoa, että täällä on mukavia hoitajia, joiden kanssa on mukava jutella ja he ovat tuttuja sekä turvallisia. Heidän kanssaan voi keskustella vanhoistakin asioista.
Eläinrakas Aino Huusko sanoo, että hänen sylissään oleva kukko on hyvin herkkä.
– Täällä saa kiitettävää hoitoa. Se on tietysti sellaista, että tullaan lähelle toista, päättää Huusko.
Eila Lehdon mukaan Antinkoti on hänen kotinsa nyt.
– Heti aamulla herätessä näen tutut maalaamani taulut ja kristallikruunun. Olen niin kiitollinen hoitajille, kun meillä riittää iloa ja joka päivä hymyillään.