Keskiviikkoaamun Huomenta Suomessa vieraillut Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi, että venäläiset suhtautuvat sotaan aiempaa kriittisemmin.
– Vaikka siellä ei nähdä massiivisia mielenosoituksia, jotka syrjäyttäisivät Vladimir Putinin vallasta, niin kansalaismielipide selkeästi on muuttunut vaatimaan ja kannattamaan neuvotteluratkaisua. Myös sodan kannatus on vähentynyt siitäkin huolimatta, että kansalaisia pakotetaan rangaistuksen uhalla kannattamaan sotaa, Kangaspuro sanoo.
Lue myös: Venäjän massiiviset tappiot Ukrainassa voivat jopa lisätä sodan kannatusta, sanoo asiantuntija: "On jatkettava, koska näin monia on jo menetetty"
Putinin omaa kannatusta on Kangaspuron mukaan vaikea arvioida.
– Puhumme autoritäärisestä yhteiskunnasta, jossa käytetään väkivaltaa ja rajoitetaan kaikenlaista mielipiteen ilmaisua. Se ei voi tuottaa kovin luotettavia mielipidetiedusteluja. Niiden tiedustelujen mukaan, joita julkisuuteen päästetään Putinilla näyttäisi yhä olevan kannatusta, mutta mikä todellisuus on, sitä on käytännössä mahdoton sanoa.
Lue myös: Näin Ukrainan sota voi ratketa – huippustrategi: Venäjä voi ryhtyä "entistä kovempaan terrorismiin"
Kangaspuron mukaan Putinin todellisista tavoitteista on vaikea päästä selville.
– Tavoitteethan ovat vaihtuneet monta kertaa. Venäjällä on puhuttu sekä natsihallinnon kukistamisesta Kiovassa että alkuun yritettiin Kiovan valtausta. Nyt puhutaan myös siitä, että Venäjä käy sotaa koko länttä vastaan, jota tietysti jossain määrin voidaan pitää enemmän tai vähemmän totena.
– Mehän koko länsi tietysti tuetaan Ukrainaa, lähetetään sinne aseita ja autetaan sitä puolustautumaan. Tämä retoriikka tietenkin on sitten venäläisille tarkoitettua viestiä siitä, että tässä nyt ollaan piiritetyn maan tilassa ja kaikki kansalaiset tarvitaan vallan tueksi.
Energian korkea hinta ja vaihtoehtoiset öljymarkkinat ovat kasvattaneet venäjän vientituloja. Ovatko lännen asettamat pakotteet toimineet odotetusti?
Katso koko haastattelu jutun alussa olevalta videolta.