Pälkäneen pääkallot siunattu haudan lepoon

Yhteishautaan lasketut pääkallot kulkeutuivat aikanaan Pälkäneeltä Ruotsiin rotututkimusta varten.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) esitti puheessaan kiitoksensa kaikille niille, jotka edesauttoivat pääkallojen saamisessa takaisin Suomeen.

Puheessaan Multala muistutti tieteen olevan itseään korjaavaa.

– Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkimukset ja niiden tulokset ovat jatkuvan kriittisen tarkastelun kohteena. Tiede ei tarjoa lopullisia totuuksia, vaan tieteen kulloinkin parhaat tulokset voidaan aina haastaa uuden aineiston tai uusien teorioiden valossa, Multala sanoi.

– Tämä johtaa tarvittaessa selitysmallien tarkentumiseen tai joskus jopa vallitsevien teorioiden hylkäämiseen ja korvaamiseen kokonaan uusilla selitysmalleilla, hän jatkoi.

Multala totesi, että rasismia ja syrjintää esiintyy edelleen, vaikka opit roduista ja niiden hierarkioista on tieteessä hylätty. Ministerin mukaan rasismia ja syrjintää vastaan tuleekin tehdä töitä niin poliittisessa päätöksenteossa, lainsäädäntötyössä kuin jokaisen omassa arjessakin.

– Rasismille ja syrjinnälle ei pidä antaa hiljaista hyväksyntää, Multala korosti.

Paikalliset pääsivät osallistumaan

Rauniokirkolla järjestettyyn rukoushetkeen ja kirkkomaalla järjestettyyn hautaukseen osallistui kutsuvieraita, mutta juhlallisuudet olivat myös yleisölle avoimia.

Kirkko oli tapahtuman myötä täpötäynnä, kuten Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka osasi jo ennakkoon odottaa. Paikalliset saivat myös esimerkiksi osallistua haudan peittämiseen.

–  Tämä teema on tietysti niin poikkeuksellinen, että toki se on herättänyt monenlaista kiinnostusta, Pikka kertoo.

Pikan mukaan tilaisuuteen oli kutsuttu muun muassa niiden sukujen edustajia, joiden ajatellaan mahdollisesti olevan nyt hautaan siunattujen jälkeläisiä.

Pääkallot kulkeutuivat Pälkäneeltä Ruotsiin rotututkimusta varten vuonna 1873, jolloin rotututkijoiden ryhmä vei pääkalloja Suomesta yhteensä 82. Ryhmä kaivoi pääkalloja neljältä paikkakunnalta: Pälkäneeltä, Pielavedeltä, Rautalammilta ja entisen Enon kunnan alueelta Joensuusta. Selvästi eniten kalloja kaivettiin Pälkäneeltä, yhteensä 45. Vanhimmat haudoista kaivetut pääkallot ovat todennäköisesti 1500- tai 1600-luvulta.

Ruotsin hallitus päätti Karoliinisen instituutin kokoelmissa olleiden pääkallojen luovuttamisesta takaisin Suomeen huhtikuussa. Kallot saapuivat Suomeen elokuun lopussa.

Juttu päivitetty kauttaaltaan 8.9.2024 kello 18.01.

Lue myös: 

Yhden kallon tarina: Maantierosvo Anders palaa hautaan lähes 200 vuoden jälkeen

Ruotsista palautetut suomalaiskallot pääsivät vihdoin tutkijoiden käsiin – yhdestä tehtiin odottamaton löytö