"Palautettava irakilaismies taas hengenvaarassa" – Maahanmuuttovirasto: Henkilökohtaiset syyt otetaan aina huomioon turvapaikkapäätöksissä

Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala pelkää karkoituspäätöksen saaneen irakilaismiehen olevan hengenvaarassa Suomen palauttaessa hänet kotimaahansa.

– Hänellä on ollut aikanaan avioliiton ulkopuolinen suhde naisen kanssa, jonka isä on vaikutusvaltanen henkilö, ja sitä kautta hänellä on tällanen uhka päällä. Aikanaan sen takia hän on lähtenyt pakoon sieltä, Kanala kertoo irakilaismiehen taustasta.

Mies ei alun perin kertonut oikeaa syytä viranomaisille, ja nyt uuden kielteisen päätöksen jälkeen karkotus on ollut määrä toimeenpanna tänään. Kanalan mukaan viranomaiset eivät ottaneet huomioon henkilökohtaista syytä vaan päätös tehtiin vanhoihin tietoihin perustuen.

– Mielellään halutaan poliisia aina tukea. Tässäkin on tehty yhteistyötä, kerrottu kirkkoturvasta ja tarjottua kirkkoa paikaksi, jossa voitaisiin tavata. Yhteiskunnan prosseja täytyy kunnioittaa ja noudattaa, mutta minun mielestä tätä prosessia on viety liian nopeasti eteenpäin, Kanala sanoo.

– Migri on vedonnut vanhoihin hakemuksiin ja valituksiin ja sitä uutta prosessia ei ole otettu käsittelyyn, Kanala jatkaa.

Henkilökohtaiset syyt otetaan huomioon

Maahanmuuttovirasto ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin mutta vakuuttaa, että tapaukset käsitellään aina aidosti.

– Siitä me lähdemme, että ensin tutkitaan onko niitä henkilökohtaisia perusteita eli onko henkilö vainon vaarassa tai uhkaako kidutus tai kuolemanrangaistus. Meidän virkamiehemme tapaa henkilön, on puhuttelu, ja turvapaikanhakija saa siinä kertoa näistä syistään meille, Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko sanoo.

Keskustelu alkoi, kun Irakiin palautettu tapettiin

Keskustelu palautuksista nousi esiin kun Yle kertoi joulukuussa palautetusta Alista, joka surmattiin nopeasti palautuksen jälkeen. Maahanmuuttoviraston mukaan Irakin turvallisuustilanne on parantunut ja sinne voidaan edelleen palauttaa. Virasto teki loppuvuodesta myös alueelle tiedonkeruumatkan, joka vahvisti viarston käsitystä.

Maahanmuuttovirastolla ei ole tiedossa muita tapauksia, joissa palautettu olisi joutunut väkivallan kohteeksi. Käytäntönä ei ole kuitenkaan seurata, mitä palautetuille kohdemaissa tapahtuu.

– Kyllä he voivat ilmoittaa jos haluavat, mutta ehkä siinä olisi mietinnän paikka, tarjoammeko jonkin osoitteen, johon toivomme yhteydenottoa kotiinpaluun jälkeen, Helinko sanoo.

Suomessa poliisi toimeenpanee palautukset. Palautuksia tehdään keskimäärin noin kahdesta neljään viikossa. Poliisin mukaan palautukset ovat nykyisin entistä vaikeampia, kun ihmiset ovat ehtineet jo kotoutua ja kiintyä Suomeen.