Kallandin perheelle kielteinen perheenyhdistämisen päätös hajotti suurperheen ja siitä tuli heille henkilökohtainen tradegia, harmittelee lakimies Hanna Laari Pakolaisneuvonnasta.
– Heidän perheensä tapaus osoittaa sen, että perheen yhdistäminen on tehty todella vaikeaksi - lähes mahdottomaksi. Tällä tavoin oikeita perheenjäseniä ja perheitä jää yhdistämättä. He eivät saa oleskelulupia ja osa perheenjäsenistä he jää Somaliaan. Tässä rikotaan ihmisten oikeutta viettää yhteistä perhe-elämää.
– Laissa ei ole vikaa, sillä siinä puhutaan lapsen edun huomioimisesta ja perheen jäsenistä. Ongelma on Maahanmuuttoviraston tulkinta laista, joka on käytännössä liian tiukkaa. Tämä lisäksi hakuprosessi on vaikea, kallis ja päätöksen saaminen kestää kauna ja silti liian moni saa kielteisen päätöksen, kritisoi Laari.
Perhe hajosi ikuisiksi ajoiksi
Kallandin perhe odotti vuoden päätöstä Etiopiassa. Perhe hajosi kielteisen perheenyhdistämispäätöksen jälkeen. Perheen isäpuoli katkeroitui ja erosi vaimostaan sekä hylkäsi perheen kahdeksan lasta ja kolme kasvattilasta.
Kaksi vanhinta veljeä on lähti omia teitään ja on tällä hetkellä kadoksissa. Kalland tuli henkensä uhalla Suomeen yhdeksän maan halki.
Perheen 22-vuotias tytär huolehtii nyt perheen pienimmistä lapsista, joista nuorin on vasta seitsemän vuotias. Suomessa asuva perheen äiti "Fadumo" lähettää Somaliaan rahaa lapsilleen.
Äiti suree sitä, että pienimmät lapset eivät enää muista häntä kuin kuvista.
– Lapset ovat jatkuvassa hengenvaarassa levottomalla alueella. Olen surullinen siitä, että emme koskaan voi asua yhdessä Suomessa. Olisin jäänyt Somaliaan, jos voisin siellä elättää perheen, mutta minua vainottiin siellä koska Al-Shaab ei salli naisten työssäkäyntiä.
– Perheen pojat ovat otollisia kohteita, kun Al-Shaab värvää sotilaita joukkoihinsa. Onneksi he ovat vielä liian pieniä.
Päätökset armottomia
Laarin mukaan Kallandin perhettä ei yhdistetty perheen haastatteluissa todettujen ristiriitaisuuksien vuoksi.
– Maahanmuutoviraston kielteisen päätöksen perusteluiden mukaan on jäänyt epäselväksi, onko perhe viettänyt yhteistä perhe-elämää ennen äidin tuloa Suomeen.
– Päätöksessä viitataan ristiriitaisiin kertomuksiin lasten koulukäynnistä, yhteydenpito tavasta äitiin ja kertomuksiin tulipalosta. Tässä tapauksessa esimerkiksi osa on kertonyt yhteydenpitotavaksi puhelin osa Skypen, mutta tosiasiassa yhteyttä on pidetty molemmilla tavoilla.
Laarin mukaan perheenjäsenille ei kerrota etukäteen siitä, kuinka merkittävässä roolissa haastattelu suurlähetystössä on.
– Ei ole mikään ihme, että traumatisoituneet perheejäsenet kertovat asioista ristiriitaisesti. Monet heistä ovat luku-ja kirjoitustaidottomia.
Haastattelu tilanne voi olla pelottava. Se on usein ollut ensimmäinen kerta, kun joku perheen lapsista näkee valkoihoisen. Lapset jopa 7-vuotiaatt ovat siinä vieraan ihmisen kanssa yksin.
– Ristiriitoja vuosiluvuissa tulee tottakai, koska Afrikassa ei aikakäsitys ole todellakaan sama kuin meillä. Siellä ei päivämäärillä ole merkitystä saati vuosiluvuilla.
Laari muistuttaa, että Somaliassa ei ole ollut toimivaa hallintoa vuosikymmeniin.
– Tämän vuoksi siellä ole ihmisillä tiedossa välttämättä syntymäpäivää ellei omat vanhemmat ole olleet tarkkana ja merkinneet sitä ylös.
Miksi dna-testejä ei tehdä?
Laari ihmettelee, miksi Maahanmuuttovirasto ei käytä enemmän dna-testejä sukulaisuuden toteamiseen.
– Kalladin tilanteessakaan ei tehty edes dna-testejä. Viranomaisten mukaan siihen ei ollut aihetta.
– Mutta vaikka dna-testi on tehty ja sillä on pystytty todistamaan, että kyseessä ovat biologiset perheenjäsenet. Tästä huolimatta viranomaiset ovat voineet antaa kielteisen päätöksen perheenyhdistämisestä, koska ristiriitaisten haastattelujen perusteella ei voi olla varmoja, että perhe olisi asunut yhdessä.
Laari toteaa, että ikävintä monissa tapauksissa kuten Kallandinkin perheen kohdalla on se, että jos perheen jäsenet selviäisivät omin neuvoin Somaliasta Suomeen, niin he kaikki saisivat turvapaikan pelkästään kotipaikan perusteella myönteisen päätöksen.
Kallandin tarinan vahvistaa Pakolaisneuvonta, joka on auttanut nuorukaista saamaan oleskeluluvan Suomeen. Myös poliisi tarkistaa turvapaikanhakijan reitin ja Maahanmuuttovirasto tutkii pakolaisen taustat ja suojelun tarpeen.