Alaikäisten turvapaikanhakijoiden huoltajat saavat oleskelulupia vain harvoin, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Lehden mukaan vuosien 2012-2015 aikana on myönnetty 21 oleskelupaa, jotta yksin Suomeen tullut alaikäinen saa huoltajansa tänne. Kielteisiä päätöksiä tehtiin 243 kappaletta. Helsingin Sanomien mukaan tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä oli tehty neljä myönteistä ja kolme kielteistä päätöstä.
Neljän vuoden aikana noin 8 prosenttia päätöksistä on ollut myönteisiä, 92 prosenttia kielteisiä. Suojelupäätöksen saaneiden vanhempien taas on helpompaa saada lapsensa Suomeen, sillä vuodesta 2012 eteenpäin 72 prosenttia lapsista on saanut oleskeluluvan. Puolisoiden kohdalla tilanne on lähestulkoon tasan, 55 prosenttia saa oleskeluluvan.
Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen kertoo Helsingin Sanomille, että päätökset tehdään aina yksilöllisin perustein. Alaikäisten kohdalla kielteisen päätöksen syyksi hän kertoo sen, ettei lapsilla usein ole ollut perhe-elämää tai perheside on katkennut. Pelkkä biologinen sukulaisuus ei riitä oleskelulupaa haettaessa, vaan lapsen ja vanhemman välillä on täytynyt olla perhe-elämää. Suomisen mukaan usein ei kyetä näyttämään toteen, että näin olisi ollut.
Suomisen mukaan niin sanotut ankkurilapset ovat harvinaisia. Ankkurilapseksi kutsutaan vanhempien yksin turvapaikanhakijaksi lähettämää lasta, jonka avulla koko perhe saisi oleskeluluvan. Suominen kertoo lumeavioliittojen olevan yleisempiä.
Linja on ollut tiukka jo kauan
Pakolaisneuvonnan tiedottaja Sanna Rummakko puolestaan kertoo Helsingin Sanomille, että perheenyhdistämislinja on ollut jo pitkään tiukka alaikäisten huoltajien kahdalla. Rummakon mukaan viimeksi vuosina 2010 ja 2012 kiristetty laki sekä sen tulkinta ovat erittäin tiukkoja, joten yksin tulleen alaikäisen on ollut jo vuosia äärimmäisen vaikeaa saada huoltajiaan tai sisaruksiaan Suomeen.
