Paikalliset ihmettelevät Espoossa vastaanottokeskuksen olosuhteita – yritys kiistää syytökset

Pieni konttitalo koottiin asumiskuntoon kahdessa päivässä 0:57

Espoossa Nuuksion Siikajärven asukkaat ovat huolestuneet paikallisen vastaanottokeskuksen ympäristöhaitoista ja olosuhteista.

Siikajärven asukasyhdistyksen mukaan keskuksen jätevedet pääsivät lähes koko lokakuun ajan puhdistamattomina luontoon alueella, joka on määritelty I-luokan pohjavesialueeksi.

Ohivuodon aiheutti yhdistyksen mukaan vanha, toimimaton ja alitehoinen jätevedenpuhdistamo. Yhdistyksen mukaan alueella on edelleen avovesialtaita, joissa muun muassa kolibakteerien osuus ylittää kaksinkertaisesti sallitun määrän.

Luona Oy:n operoima vastaanottokeskus toimii vanhassa kurssikeskuksessa. Turvapaikanhakijoita asuu keskuksessa yli kolmesataa.

Lukuisia kosteusvaurioita ja öljyvuoto

Luonan viestintäjohtaja Anna Virrantaus kertoo, että Siikajärven kiinteistön jäteveden puhdistamon biologinen puhdistus otettiin käyttöön kolme päivää kiinteistön käyttöönoton jälkeen.

Tätä ennen jätevedet oli johdettu puhdistamon saostusaltaisiin.

– On mahdollista, että nestemäistä jätevettä on päässyt luontoon myös puhdistamon ollessa poissa käytöstä edellisten neljän vuoden aikana. Nykyisessä käytössä puhdistamon teho on viranomaisen luvan mukainen, Virrantaus vakuuttaa.

Siikajärven asukasyhdistyksen mukaan kiinteistö on lisäksi nykyiselle asukasmäärälle alimitoitettu ja siellä on käynnissä rakennustyöt, joille ei ole haettu rakennuslupaa.

Yhdistyksen tulkinnan mukaan myöskin kiinteistön parkkialueelle ilmestyneet kaksi konttirivitaloa on pystytetty ilman asianmukaista ympäristö- ja rakennuslupaa.

Kiinteistö on kärsinyt myös lukuisista kosteusvaurioita, ja siellä tapahtui Siikajärveä vahingoittanut öljyvuoto vuonna 2014.

Opettajien ja lääkäreiden pääsy kielletty

Paikallisia kummastuttaakin, miten satoja turvapaikanhakijoita, joista lapsia on noin 100, altistetaan näin huonoihin olosuhteisiin.

Luonan mukaan kiinteistössä nyt tehtävät remontit ovat edellisen toimijan saamien rakennuslupien mukaisia, eikä alueelle tuotuja asuinkontteja ole vielä otettu käyttöön.

– Olemme myös korjanneet liikuntasalin lattiasta löytyneen vanhan kosteusvaurion. Lisäksi teemme sen tyyppistä pintaremonttia, johon ei vaadita rakennuslupaa. Vuonna 2014 aiheutuneen öljyvuodon jälkeen juomavesi on testattu ja todettu puhtaaksi, Virrantaus sanoo.

Siikajärven asukasyhdistystä pöyristyttää myös se, että paikallisten vapaaehtoistyöntekijöiden, kuten kielten opettajien ja lääkäreiden, pääsy auttamaan vastaanottokeskukseen on torjuttu Luonan toimesta.

Järjestäjä: On liikuntaa, kerhoja ja kieltenopetusta

Myöskään SPR:n tarjoamia hygieniapakkauksia ei voitu toimittaa keskukselle, koska vastausta SPR:n tarjoukselle ei koskaan kuulunut.

Luonan tulkinta tästäkin asiasta on toinen.

– Avuntarjoajia on ollut runsaasti, ja varmasti on syntynyt myös informaatiokatkoksia. Olemme nyt ohjanneet vapaaehtoistyötä ja lahjoituksia tarjoavat ottamaan yhteyttä Luonaan sähköpostitse, jotta voimme vastata keskitetysti kaikille, Virrantaus sanoo.

– Tällä hetkellä Siikajärven vastaanottokeskuksessa järjestetään suomen kielen opetusta, satutunteja, äiti-lapsi-kerhoja sekä erilaista liikuntaa, hän lisää.

Terveyspalveluissa Luona noudattaa Virrantauksen mukaan Maahanmuuttoviraston kanssa sovittua mallia.

– Yhtiön vastaanottokeskuksissa on terveydenhoitajatasoiset palvelut, ja lääkäripalvelut hankitaan sopimuskumppaneita eli Terveystalosta tai Lääkärikeskus Aavasta.

Luonalla on useita vastaanottokeskuksia, joista suurin osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. 

Jutussa oleva klippi kuvattu Siikajärven vastaanottokeskuksen konttitaloissa lokakuussa 2015. 

Lue myös:

    Uusimmat