Päihdelääkäri tyrmää alkoholin totaalisen myyntikiellon – voisi pahimmillaan kuormittaa sairaaloita: "Saattaa liittyä vaarallisia komplikaatioita"

Arviolta puoli miljoonaa aikuista suomalaista juo alkoholia liian paljon ja liian usein. Päihdelääkäri Antti Mikkonen arvioi, että heistä parisataatuhatta kuuluu niin sanottuihin riskiriippuvaisiin. 

– Monen juominen on sellaista, että juomisen äkillinen vähentäminen tai lopettaminen johtaisi lääketieteellistä hoitoa vaativaan alkoholivieroitusoireyhtymään. Siihen saattaa liittyä erityisen vaarallisia komplikaatioita, kuten tajuttomuutta, kouristuskohtauksia ja sekavuustiloja, Mikkonen selittää.

Hänen mukaansa alkoholivieroitustiloja tulisi lähtökohtaisesti aina hoitaa sairaalaolosuhteissa, ellei kyse ole taudin lievimmästä tai keskivaikeasta tilasta. Suomen valmistautuessa koronaepidemian tautihuippuun on terveydenhuollon kantokyky jo valmiiksi kovilla, jolloin sairaalahoitoa tarvitsevien alkoholiriippuvaisten hoito voisi olla vaikeaa järjestää. 

– Alkoholiriippuvuuteen liittyy lisäksi usein samanaikaisia mielenterveysongelmia ja vieroitustilan aikana näiden mielenterveysongelmien tila usein vaikeutuu. Esimerkiksi masennus voi vaikeutua ja ihmisillä saattaa olla itsetuhoisuutta, joten muukin palvelun tarve lisääntyisi, Mikkonen toteaa.

Lue myös: Tulisiko alkoholin myyntiä rajata poikkeusoloissa? Helsingin sote-johtaja huolissaan: "Tästä voi tulla iso kumuloituva ongelma"

"Läheskään kaikki alkoholiongelmaiset vanhemmat eivät laiminlyö lapsiaan"

Päihdelääkäri Mikkonen haluaa nostaa esille myös julkisuudessa puituja huolia lapsiperheissä käytetystä alkoholin määrästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaiset hamstrasivat maaliskuussa alkoholia keskimääräistä enemmän, mikä on herättänyt huolta perheissä tapahtuvasta alkoholinkäytöstä. 

– Alkoholiongelmista kärsivien määrä on suuri ja kirjo hyvin laaja, eivätkä läheskään kaikki alkoholiongelmaiset vanhemmat ole lapsiaan laiminlyöviä, vaan he kykenevät riittävään vanhemmuuteen. Jos julkisessa keskustelussa vedetään yhtäläisyysviiva alkoholiongelmien ja huonon vanhemmuuden välille, voi tämä entisestään nostaa kynnystä hakeutua hoitoon, Mikkonen toteaa.

Mikkosen mukaan kukaan ei voi varmuudeksi sanoa, miksi suomalaisperheissä on hamstrattu alkoholia. Hän painottaa sitä, että arvioista puuttuu kokonaistilannekuva.

– On täysin mahdollista, että ihmiset ovat varautuneet erilaisiin liikkumisrajoituksiin ja hankkineet alkoholia sen takia, että voivat välttää turhaa asiointia kaupoissa, hän lisää.

Myyntikielto voisi synnyttää paljon lieveilmiöitä

Ajatus alkoholimyynnin totaalikiellosta ei ole Mikkosen mukaan ainoastaan terveydellisesti huono ajatus, vaan se voisi pahimmillaan synnyttää myös muita lieveilmiöitä. 

– Ne ihmiset, jotka kärsivät vaikeasta riippuvuudesta, eivät pysty lopettamaan juomista sen takia ettei kaupoissa enää myydä alkoholia. Tämä voisi johtaa erilaisten laittomien markkinoiden syntymiseen, velkaantumiseen, korvikkeiden käyttöön ja varmasti myös kotivalmistus alkaisi lisääntymään. On myös riski, että ravintoloiden alkoholivarastot tulisivat osaksi markkinoita, Mikkonen selittää.

Mikkosen mukaan poikkeustilanteessa alkoholin käyttöä tulisi suitsia erityisesti ohjaamalla varoja palveluiden äärelle. Alkoholiriippuivaisen hoito on yhteiskunnalle kallista.

– Omatoimisesti hoitoon hakeutuvan henkilön hoitaminen vaatii valtavasti resursseja. Puhutaan ensin katkaisujaksosta, sitten muutaman viikon laitoskuntoutusjaksosta ja tämän jälkeen kuukausien kertaviikkoisista avohoitokäynneistä. Tämä on kallista jo silloin, jos ihminen hakeutuu omatoimisesti hoitoon – saati sitten, jos potilaita tulisi hallitsemattomasti hoitojärjestelmän piiriin.