Päätoimittajan kommentti: Upseerit ovat puhuneet – Venäjä on ongelma, Nato ratkaisu ja EU hyhmää siltä väliltä

2:21
MTV:n upseerikysely: Nato-jäsenyyden suosio on upseerien keskuudessa – suurimmasta uhasta eli Venäjästä yksimielisyys

Upseereille tehty kysely paljastaa jälleen kerran kuilun poliitikkojen ja ammattisotilaiden turvallisuuspoliittisten näkemysten välillä. Jos upseerit saisivat päättää, Suomi liittyisi Natoon että heilahtaa, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.

Kuten tunnettua, Suomen kansan selkeä enemmistö karsastaa mielipidemittauksissa Nato-jäsenyyttä. Sama pätee puolueisiin, sillä niistä vain kaksi, kokoomus ja Rkp ovat Nato-jäsenyyden kannalla. Sdp, keskusta, Perussuomalaiset, vihreät, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat vastaan.

Upseerikunta eli maanpuolustuksen ammattilaiset ovat toista mieltä. Heidän selkeä enemmistönsä on hyvin Nato-myönteistä. Upseeriliiton ja MTV Uutisten tuoreessa kyselyssä kaksi kolmesta upseerista on sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä Natoon lähimmän viiden vuoden kuluessa. Mitä enemmän ja kookkaampia natsoja, sitä vankempaa on Naton kannatus. Tulos on ollut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana samansuuntainen: 60-70 prosenttia upseereista kannattaa liittymistä Natoon.

Venäjällä on ”sankarikuolemaan valmisteltu sotajoukko”

Nato-kannan ohella kyselyssä selvitettiin upseerikunnan suhtautumista Venäjään turvallisuuspoliittisena uhkana sekä näkemystä EU:n puolustusyhteistyön merkityksestä Suomen turvallisuudelle.

Vastauksista näihin kolmeen kysymykseen muodostuu asetelma, jonka voi pelkistää seuraavasti: Venäjä on Suomelle turvallisuuspoliittinen ongelma, johon Nato-jäsenyys toisi ratkaisun. EU:n sotilaallisen yhteistyön merkitys Suomen turvallisuudelle puolestaan herättää upseerikunnassa epäilyksiä, mutta yhdentekevänä sitä ei pidetä.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet upseerit (95 prosenttia) pitävät Venäjää Suomen suurimpana turvallisuuspoliittisena uhkana. ”Mikä muu muka?” kirjoittaa kyselyyn vastannut upseeri.

Näkemykset Venäjästä yleensä ja nyky-Venäjästä erikseen näyttävät painavan paljon, kun upseerit pohtivat Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

”Olen päässyt käymään ja tutustumaan 7 venäläiseen varuskuntaan viime vuosien aikana. Olen viettänyt kuukausia korkea-arvoisten venäläisten upseerien kanssa. Ideologian kyllästämä massa, jolle Äiti Venäjän puolustaminen Uuden Venäjän Isän, Putinin, osoittamaa vihollista vastaan on korkein kunnia. Siellä aidosti harjoitellaan sotaa varten ja tappamista, lähietäisyydelläkin. Venäjän armeija ei ole savijalkainen jättiläinen, vaan sankarikuolemaan valmisteltu sotajoukko, jolla on (osin vanhaa, mutta riittävästi liikaa) sotaan tarvittava aseistus”, toinen upseeri kirjoittaa.

EU-puolustus ”paljon melua tyhjästä”

Siinä missä Naton jäsenyys olisi upseerien selkeälle enemmistölle mieluista, EU:n puolustusyhteistyö saa varautuneemman vastaanoton. Kyselyssä esitettiin väittämä ”EU:n puolustusyhteistyö on lisännyt Suomen turvallisuutta”. Vastausjakauma oli seuraava:

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 43,5 prosenttia.

Täysin tai jokseenkin eri mieltä noin 31 prosenttia.

Ei samaa eikä eri mieltä runsaat 23 prosenttia.

”En keksi mitään vaikutusta”, kirjoittaa eräs upseeri.

”Paljon melua tyhjästä”, kommentoi toinen.

”Ehkä hieman turvallisuuden tunnetta, mutta todellisen turvallisuuden lisäämisessä EU on täysin kyvytön”, arvioi kolmas.

Monet sellaisetkin upseerit, jotka katsovat EU:n lisänneen Suomen turvallisuutta, toteavat, ettei puolustusyhteistyö unionissa mitenkään vastaa Natoa.

Suuri kuilu

Kuilu upseerien ja poliitikkojen näkemysten välillä näyttäisi olevan suuri, vaikka tavoite molemmilla lienee sama: Suomen turvallisuuden lisääminen.

Upseerien näkemyksissä painavat Naton turvatakuut, jotka antaisivat Venäjän uhkaa vastaan selkänojan, jollaista Suomella ei koko itsenäisyyden aikana ole ollut.

Poliitikkojen enemmistölle Nato-askel tuntuu liian suurelta, minkä vuoksi he hakevat turvaa EU:n ja Ruotsin kanssa tehtävästä puolustusyhteistyöstä. Niitä vastaan ei haraa yksikään puolue.

Kun Ranska ottaa EU:n puheenjohtajuuden vuoden vaihteessa, unioni saattaa tehdäkin liikkeitä sotilaallisen yhteistyön lisäämiseksi.

Silti: Suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, eivätkä ne tarvitse erillistä EU-puolustusta.

Nato-korviketta tarjolla hävittäjäkaupoissa

Nato-jäsenhakemuksen jättäminen tuskin tulee olemaan Suomen seuraavankaan hallituksen ohjelmassa, vaikka gallup-johtaja kokoomus vaalit voittaisikin.

Sitä ennen tehdään kuitenkin järkälemäinen kauas tuleviin vuosikymmeniin ulottuva turvallisuuspoliittinen valinta: Suomen seuraavasta torjuntahävittäjästä odotetaan päätöstä jo lähiviikkoina.

Tarjolla ovat vaihtoehdot Ranskasta, EU:sta (Britannia, Saksa, Italia) ja Ruotsista sekä kaksi maailman johtavasta sotilasmahdista Yhdysvalloista. Niin paljon kuin poliitikot EU:n yhteisestä puolustuksesta puhuvatkin, olisi yllätys, jollei valinta kohdistuisi jompaankumpaan amerikkalaisista vaihtoehdoista.

Eräänlainen Naton korvike sekin.

Kirjoittaja on MTV Uutisten päätoimittaja.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja