Everstiluutnantti Paasikivi Venäjän uhittelusta Suomelle ja Ruotsille: "Aito uhka, jota ei voi jättää huomiotta"

J. K. Paasikivi.

Suomalaisille tuttu nimi on tullut viime aikoina tutuksi myös monille ruotsalaisille, kun everstiluutnantti Paasikivi on esittänyt mediassa arvioitaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Presidentti Juho Kusti Paasikiven pojanpojanpoika Joakim Kusti Paasikivi työskentelee Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen.

Sotastrategian opettaja kertoo olevansa vaikuttunut Ukrainan armeijan pärjäämisestä alkuun ylivoimaiselta näyttänyttä vihollista vastaan. Tämä arvio on hänen mukaansa mahdollista tehdä, vaikka suuri osa tiedoista Ukrainan sotamenestyksestä tulee heiltä itseltään.

– Jo nyt voi tehdä johtopäätöksen, että Ukrainan armeija on toiminut fantastisen hyvin. Heidän moraalinsa ja tahto puolustaa maataan, samalla demokratiaa ja muita arvojaan, on sekin fantastista, Paasikivi ylistää.

Samaa ei voi sanoa Venäjän joukoista. Paasikivi yhtyy arvioihin, joiden mukaan venäläiset alisuoriutuvat ennakko-odotuksiin nähden.

– Siihen on vaikea löytää yksiselitteistä selitystä. Isoin ongelma Venäjän armeijan näkökulmasta näyttää olevan, ettei kunnollista suunnitelmaa ole. Sotilaat ovat epämotivoituneita eivätkä kunnolla ymmärrä, miksi heidät on laitettu Ukrainaan niihin olosuhteisiin.

"Nato-jäsenyys hyödyttäisi meitä"

Aktiivipalveluksessa olevaksi sotilaaksi Paasikivi ilmaisee oman Nato-kantansa harvinaisen suoraan.

– Minun analyysini on, että Nato-jäsenyys hyödyttäisi meitä, Paasikivi sanoo viitaten sekä Suomeen että Ruotsiin.

Hän perustelee kantaansa sillä, että Itämeri on jo suurelta osin Naton sisämeri, mutta Suomi ja Ruotsi ovat "heikkoja lenkkejä", joilla ei ole Naton turvatakuiden mukaista suojaa.

Kun Venäjä samaan aikaan haluaa horjuttaa totuttua turvallisuusympäristöä, hyötyisivät Suomi ja Ruotsi järjestelystä, jossa apu on hädän hetkellä taattua.

"Aito uhka, jota ei voi jättää huomiotta" 

Venäjä on uhannut Suomea ja Ruotsia vakavilla sotilaallisilla ja poliittisilla seurauksia, jos ne päättävät hakea Natoon. Uhkaus pitää Paasikiven mukaan ottaa vakavasti.

– Kyllä se on aito uhka, jota ei voi jättää huomiotta. Mutta tällä hetkellä lähellä ei ole Venäjän joukkoja, jotka voisivat uhata meitä, koska ne ovat kiinni Ukrainassa.

Paasikiven näkemys on, että mahdollinen seuraus jäsenhakemuksen jättämisestä olisivat Venäjän tekemät kyberhyökkäykset, jotka kohdistuisi talouteen ja/tai energiajärjestelmään. Tähän pitään hänen mielestään valmistautua. 

– Enkä usko, että meitä voi uhkailemalla saada muuttamaan turvallisuuspolitiikkaamme. Päätös on meidän itsemme, Paasikivi linjaa.

Päätös sotilasliittoon liittymisestä olisi hänen mielestään parempi tehdä yhdessä kuin erikseen.

Ruotsalaisten enemmistö kyselyjen mukaan tukisi Natoon liittymistä, mutta pääministeripuolue sosiaalidemokraatit on toistaiseksi vastustanut jäseneksi hakemista. Viime viikolla pääministeri Magdalena Andersson kuitenkin kommentoi, ettei hän sulje pois mahdollisuutta maan Nato-jäsenyydestä.

Miksi Joakim Paasikivi ei yllättynyt Butshan sotarikosepäilyistä? Vastaus löytyy Suomen historiasta. Katso haastattelu tämän jutun videolta.