Hallituksen toimet eivät taita velkaantumista, arvioivat asiantuntijat.
Hallituksen miljardiluokan veronkevennykset osoittavat että valtion velanoton hillitseminen ei ole hallituksen talouspolitiikan kulmakivi, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.
– Selvästi ollaan tekemässä tällaista ideologista muutosta, missä leikataan pienituloisilta ja palveluista ja sitä kautta rahoitetaan erityisesti hyväosaisille kohdistuvia veronkevennyksiä.
Hallitus sai myöhään keskiviikkona puoliväliriihensä pakettiin.
Muun muassa pieni- ja keskituloisten työn verotus on kevenemässä ensi vuonna yhteensä 525 miljoonalla eurolla. Vuodesta 2027 alkaen se kevenee 650 miljoonalla eurolla.
Suurituloisten verotus kevenee 335 miljoonalla eurolla niin, että korkeimmat marginaaliverot alennetaan 52 prosenttiin. Indeksitarkistuksia kuitenkin jätetään tekemättä näillä tulotasoilla.
Lue lisää: Hallituksen puoliväliriihi valmistui – tästä hallitus leikkaa, nämä verot kevenevät
Hallitus on perustellut veronkevennyksiä talouskasvun edistämisellä ja palkansaajien ostovoiman parantamisella.
Palkkaverotuksen keventämisen lisäksi hallitus on keventämässä yhteisöveroa ja perintöverotusta sekä tekemässä leikkauksia muun muassa valtionhallintoon, kuntien valtionosuuksiin ja kehitysyhteistyöhön.
Yhteisöveron osalta pääministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut, että sen kevennys parantaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa ja kannustaa investoimaan Suomeen.
Velkaantuminen jatkuu seuraavallakin hallituskaudella
Opposition mukaan hallituksen eilen esittelemä paketti ei taita valtion velkaantumista vaan syventää sitä. Aktian pääekonomisti Lasse Corin on osittain samoilla linjoilla.
– Siinä oppositio on mielestäni oikeassa eli tämä paketti mikä eilen julkaistiin, niin kyllähän hallitus itse sanoi, että sen vaikutus yli ajan on noin nolla mitä tulee budjettialijäämään, Corin sanoo.
Corin arvioi, että velkaantuminen tulee jatkumaan hallituskauden jälkeen, vaikka se saataisiinkin taittumaan.
– Siellä velkaantuminen taas jatkuu, koska alkaa tulemaan puolustusinvestointeja, ja yhteisöveron kevennys puree enemmän sinne hallituskauden jälkeiseen aikaan.
Hallituksen kaavailemat kasvutoimet eivät ole maksamassa itseään takaisin ainakaan heti.
– Minun on vaikea nähdä, että kokonaisuutena maksaa itsensä heti takaisin, sanoo Corin.
– Kun ylipäätään puhutaan kasvusta, niin on hyvä muistaa, että kasvuhan on monen tekijän summa. Olemme puhuneet kasvun puutteesta jo vuosikausia, ja jos sen kasvun aikaansaanti olisi helppoa, niin sitä varmaan olisi saatukin Suomeen, hän jatkaa.