Pääradan nopeampi linjaus ratkeamassa vasta ensi vuoden syksynä selvityksen jälkeen – radan varren kunnilla vaikeuksia päästä sopuun

Helsingistä Tampereelle kaavaillun Suomi-radan linjauksesta käynnistetään esiselvitys, jonka valmistuminen vie noin puolitoista vuotta. Radan varrella olevat ja siitä hyötyvät kunnat eivät vielä ole päässeet sopuun reitistä.

Vaihtoehtoja on kaksi. Joko rata rakennettaisiin Helsingistä uutta lentorataa pitkin Helsinki-Vantaan lentokentän kautta Tampereelle tai Helsingistä lentoaseman jälkeen nykyistä päärataa myötäillen.

Junayhteyden varrella olevat kunnat ovat vääntäneet miljardeja maksavan radan linjauksista. Kuntien innokkuus osallistua rahoitukseen riippuu luonnollisesti siitä, palveleeko uusi rata sen asukkaita.

Suora yhteys tekisi mahdolliseksi noin tunnin matka-ajan. Päärataa myötäilevässä vaihtoehdossa matka-aika olisi nykyarvioiden mukaan noin tunti ja 18 minuuttia.

Kunnat ja valtio pääsivät radan suunnitteluun tarkoitetun hankeyhtiön perustamisesta sopuun eilen. Samalla sovittiin Turun tunnin junan suunnittelun käynnistämisestä. Eilen neuvotteluissa päästiin sopuun myös suunnitteluun tarvittavan rahan maksuosuuksista.

Sekä Turun tunnin junalle että Suomi-radalle on päätetty myös hakea EU:n CEF-rahoitustukea.

Helsingillä ja Tampereella ei vielä suosikkia

Esimerkiksi Tampereelle on tärkeää, että Tampereen ja Helsingin väli taittuisi jatkossa noin tunnissa, sanoo pormestari Lauri Lyly STT:lle. Kaupunki ei kuitenkaan tässä vaiheessa rajaa pois vaihtoehtoa, jossa juna pysähtyisi matkan varrella useammin.

– Jos meidän tavoitteisiimme päästään linjausvaihtoehdolla, joka kulkee kaupunkien läpi, niin hyvä on.

Lyly haastaa kuitenkin kestoarvion päärataa myötäilevälle vaihtoehdolle.

– Jos meille tulee kaksi uutta raideparia pääradan viereen ja mutkia oikaistaan tietyissä kohdissa, sen täytyy olla nopeampi, hän sanoo.

Suomi-radan neuvotteluryhmää vetäneen liikenne- ja viestintäministeriön Sanna Ruuskasen mukaan tämän hetken tietämyksellä tuntia ja 18:aa minuuttia nopeampaan yhteyteen päärataa myötäilevällä reitillä ei tulla pääsemään.

– Pääradan geometria on sen verran hankala, että vaikka tehtäisiin oikaisuja ja parannuksia, ne eivät mahdollista kalustoa, joka voisi ajaa 300 kilometriä tunnissa tai kovempaa, hän sanoo STT:lle.

Myös Helsingin tavoitteena on ollut saada nopeampi yhteys Tampereelle. Apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi joulukuussa STT:lle, että yhteyden pitää olla nopeampi kuin tunti ja 18 minuuttia. Tänään pormestari Jan Vapaavuori muotoili, että eri vaihtoehdoissa on eri hyödyt ja haitat.

– Voisi sanoa, että tässä on kantahämäläinen intressi vastaan Tampereen ja Oulun intressi. Helsinki ymmärtää molempia. Me emme halua valita mitään suosikkia. Lopullinen ratkaisu pitää perustua hyviin argumentteihin.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala on sanonut STT:lle, ettei Hämeenlinnaa kiinnosta sellaisen ratayhteyden rakentaminen, joka kulkisi suoraan Tampereelle pysähtymättä Hämeenlinnassa.

Kanta-Hämeen kunnilla – Riihimäellä, Hämeenlinnalla ja Janakkalalla – tuleekin LVM:n mukaan olemaan oikeus vetäytyä Suomi-radan suunnittelusta esiselvityksen jälkeen, jos rata päädyttäisiin linjaamaan suoraan lentoasemalta Tampereelle. Suunnitteluvaiheen hankeyhtiön osakkaita ei myöskään velvoiteta osallistumaan rakennusvaiheen yhtiöön.

Ruuskasen mukaan neuvotteluissa hylättiin aiemmin esitetty linjausvaihtoehto, jossa lentoaseman pysäkkiä ei ollut.

Hankeyhtiöissä mukana yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin viime marraskuussa Suomi-radan ja Turun tunnin junan osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiöt voitaisiin perustaa valtion ja kuntien kanssa. Neuvotteluryhmiin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi kunnat, valtiovarainministeriö, Väylävirasto ja Suomi-radan neuvotteluihin myös Finavia. Nyt osapuolten kesken on saavutettu yhteisymmärrys osakassopimusten sisällöstä. Hankeyhtiöissä on mukana yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa.

Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa. Tästä Suomen valtion osuus on 51 prosenttia eli noin 79 miljoonaa euroa. Lisäksi esimerkiksi Finavia on lähdössä mukaan 16 miljoonalla eurolla, Helsingin kaupunki noin 22 miljoonalla eurolla ja Tampereen kaupunki noin 11 miljoonalla eurolla.

Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 4,6–5,8 miljardia euroa.

Turun tunnin junan jäljellä olevat suunnittelun kustannukset on arvioitu noin reiluun 75 miljoonaan euroon.

Kunnista Turun ja Espoon osuudet suunnitteluvaiheessa on reilut 10 miljoonaa euroa miljoonaa euroa ja Helsingin kaupungin vajaat kuusi miljoonaa euroa.

Alustava arvio rakennuskustannuksiksi nykyhinnoin Turun tunnin junalle on noin 2,8 miljardia euroa.

Ministeriössä käynnissä vertailu itäisen yhteyden linjauksesta

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa. Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään valtuustoissa sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi-huhtikuussa.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään alueen toimijoiden kanssa.

Lue myös:

    Uusimmat