Pian julkaistavan selvityksen mukaan Pohjois-Suomeen kannattaa rakentaa kapeampia eurooppalaisia raiteita nykyisten raiteiden oheen.
Kapeampien junaraiteiden rakentaminen koko Suomeen olisi erittäin kallista ja kestäisi pitkään, kertoo kahden vuoden takainen selvitys.
Sen karkean arvion mukaan niiden rakentaminen varsin laajalle voisi maksaa miljardeja ja kestää kymmeniä vuosia.
STT:n haastattelemat asiantuntijat pitäisivät kuitenkin eurooppalaista raideleveyttä hyödyllisenä huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta, ainakin Pohjois-Suomessa.
Tuore Väyläviraston selvitys onkin ehdottamassa kapeampien raiteiden rakentamista sinne nykyisten raiteiden rinnalle.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi tiistaina, että hänestä kapeampiin, standardileveyden raiteisiin pitäisi siirtyä pitkällä aikavälillä koko Suomessa.
Suomen raiteet ovat Venäjän vallan ajalta periytyen noin 90 millimetriä eli noin 9 senttimetriä leveämmät kuin Euroopassa. EU-asetus vaatii hallitusta linjaamaan kesään 2027 mennessä, missä laajuudessa ja millä aikataululla eurooppalainen raideleveys otetaan käyttöön.
Asetus ei vaadi ulottamaan eurooppalaista leveyttä kaikkialle, vaan Suomi voi päättää itse tehdä, kuten parhaaksi näkee.
Lue myös: Ministeri Lulu Ranne: Junaraiteet pitäisi vaihtaa kapeammiksi koko Suomessa
Nykyisten raiteiden rinnalle toiset
Väylävirasto tekee parhaillaan asiasta uutta selvitystä. Se koskee standardilevyisten raiteiden ulottamista Oulun, Tornion ja Rovaniemen välille. Selvityksen tuloksista kerrotaan kesäkuussa, mutta jotain tiedetään jo.
– Selvitys lähtee siitä, että säilytetään nykyinen raideleveys myös Pohjois-Suomessa, mutta sen rinnalle tuodaan mahdollisuus käyttää eurooppalaista raideleveyttä eli eurooppalaista kalustoa, sanoo logistiikkaosaston johtaja Pekka Rajala Väylävirastosta.
– Muuten syntyisi sellainen haastava tilanne, että Suomessa käytössä olevat junat eivät voisi liikennöidä pohjoisella alueella ollenkaan.
Esimerkiksi ruotsalaiset junat voisivat siis ajaa vaivatta pidemmälle Suomeen. Nykyisin eurooppalainen raideleveys ulottuu Tornion ratapihalle, missä lasti pitää vaihtaa toiseen junaan tai junan telit vaihtaa.
Muutoksella haluttaisiin varautua esimerkiksi poikkeustilanteeseen, jossa merireitit eivät olisi käytössä.
– Kyllä näin arvioidaan, että hyödyt ovat ihan selviä niin huoltovarmuuden kuin sotilaallisen liikkuvuuden kannalta, sanoo Rajala.
Teknisiä haasteita piisaa
Kapeammat raiteet rakennettaisiin kokonaan nykyisten viereen tai limittäin niiden kanssa niin, että raiteet olisivat samoissa ratapölkyissä. Rajalan mukaan lopputulos olisi todennäköisesti näiden ratkaisujen yhdistelmä, mutta asia tarkentuu jatkosuunnittelussa.
Työ ei ole teknisesti ongelmatonta. Ruotsi käyttää esimerkiksi junaliikenteen sähköistyksessä eri jännitettä kuin Suomi. Suomen järjestelmä antaa vetureille enemmän tehoa. Ylitsepääsemättömiä esteitä ei Väyläviraston selvityksessä ole kuitenkaan löydetty.
– Ei se ihan helppoa ole. Mutta sitähän varten insinöörit ovat olemassa, että he pohtivat nämä tekniset ratkaisut valmiiksi, Rajala sanoo.
Seuraavaksi on tarkoitus suunnitella tarkemmin yhteys Tornion rajanylityspaikasta Kemiin saakka. Hallitus on päättänyt rahoittaa suunnittelua 20 miljoonalla eurolla.
Jos rakennuspäätös lopulta tehdään, rakentaminen voisi Rajalan mukaan alkaa vuosikymmenen vaihteessa.
Pohjois-Suomen hintalappu yli 1,5 miljardia
Suuri kysymys on, mitä uudet raiteet maksaisivat. 20 miljoonalla saa vasta pienen osan alustavan suunnittelun. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Pohjois-Suomen osuus maksaisi alustavasti arvioiden yli 1,5 miljardia euroa.
Rajalan mukaan hintaluokka on suurin piirtein sama kuin raidehankkeilla yleensä.
– Ei ole oletettavaa, että olisi yhtään kalliimpaa rakentaa eurooppalaista raideleveyttä kuin suomalaistakaan raideleveyttä.
Ei suomalaisenkaan radan rakentaminen tosin halpaa ole. Parhaillaan odotetaan esimerkiksi, miten etenee Turun tunnin junana tunnettu Länsirata-hanke, jonka kustannusten jakamisesta on neuvoteltu pitkään. Valtion ja kuntien on kummankin tarkoitus rahoittaa sitä 400 miljoonan euron potilla.
EU-komissiosta kannustusta Suomelle
Ministeri Lulu Ranne on visioinut, että eurooppalaisen raideleveyden rakentamiseen voitaisiin saada rutkasti EU-rahoitusta.
– Kerran tulee Suomessa sellainen mahdollisuus, että EU:sta tullaan tarjoamaan meille rahaa. Tämä on tämmöinen putsaa pöytä -kortti, Ranne sanoi tiistaina.
Liikenneneuvos Maria Torttila liikenne- ja viestintäministeriöstä vahvistaa, että EU-komissio pitää erityisesti Pohjois-Suomen osuutta erittäin tärkeänä puolustusnäkökulmasta.
Torttilan mukaan komissiosta on kannustettu Suomea raideleveyshankkeeseen.
– Se indikoi, että olisi mahdollista saada rahoitusta, mutta mitään lupauksia tai selkeitä tietoja meillä ei tässä ole. Tulevat EU:n rahoituskehyksetkin ovat auki, niin ei sen osaltakaan ole varmuutta, että mihin kaikkeen EU lähtee mukaan, Torttila sanoo.
Tavallisille, TEN-T-ydinverkon ratahankkeille eli tärkeimmille reiteille EU:sta on tyypillisesti voinut saada suunnitteluun 50 prosentin rahoituksen ja rakentamiseen 30 prosentin rahoituksen. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille on Torttilan mukaan voitu saada 50 prosentin tukea myös rakentamisajalle.
Edellinen selvitys arvioi miljardikustannuksia
Vuonna 2023 liikenne- ja viestintäministeriö teetti selvityksen aiheesta. Selvitys suositteli käsitellyistä vaihtoehdoista kokonaan uutta, rinnakkaista rataa eurooppalaisella leveydellä Helsingistä Tornioon. Kustannuksiksi arvioitiin 10,5–14 miljardia euroa, tosin arvioon sisältyi myös harkittujen uusien ratahankkeiden kustannuksia. Rakentamisajaksi arvioitiin 15 vuotta.
Selvityksen mukaan tällaisen radan hyödyt olisivat vaihtoehdoista laajimmat ja rakentamisesta tulisi vähiten haittaa nykyjärjestelmälle.
– Vaiheittain toteutettuna esimerkiksi jo Raahe–Tornio-radan rakentaminen toisi hyötyjä sekä henkilö- että tavaraliikenteelle ja parantaisi huoltovarmuutta, selvityksessä todettiin.
Sitä selvitys ei pitänyt järkevänä, että koko Suomen TEN-T-verkko eli tärkeimmät reitit muutettaisiin kapeammiksi. Haittoja pidettiin suurempina kuin hyötyjä. Rakentamisen kustannuksiksi arvioitiin 15 miljardia euroa ja kestoksi yli 20 vuotta. Tähänkin arvioon liittyi myös uusien raideyhteyksien rakentamista.
Selvityksessä arvioitiin myös, mitä maksaisi koko rataverkon vaihtaminen kapeammalle raideleveydelle ilman uusia yhteyksiä ja niin, ettei vanhoja leveämpiä raiteita säilytettäisi käytössä. Tämän kustannusarvio oli noin 5,5 miljardia euroa ja rakennusaika noin kolme vuotta. Selvitys ei päätynyt suosittelemaan tätä vaihtoehtoa.