MTV Uutiset kysyi puolueiden puheenjohtajilta, miten he kokevat vanhustenhoidon tilan ja mitä laatuongelmille pitäisi tehdä.
Pääministeri saa luvan aloittaa.
– Jokaisella ikäihmisellä on ehdoton oikeus laadukkaaseen hoitoon. Tähän pitää taata riittävät resurssit sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kuntien pitää ottaa laatutekijät huomioon palveluita kilpailuttaessa ja valvoa niiden toteutumista. Sote-uudistus pitää saada valmiiksi, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjistä tulee vahvempia toimijoita ja valvonta paranee, vaatii pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Vihreiden Pekka Haavisto tahtoisi vanhusasiainvaltuutetun viran vahvistamaan vanhusten perusoikeuksia.
– Vanhusasiainvaltuutettu voisi tuoda esille ikäihmisten asemassa ja tärkeissä palveluissa havaittuja epäkohtia. Vanhusasiainvaltuutetun tehtävänä olisi valvoa, ottaa kantaa ja raportoida vanhuksiin liittyvistä epäkohdista sekä tarttua niiden korjaamiseen. Häneen voisivat olla yhteydessä niin asiakkaat, omaiset kuin työntekijätkin havaitessaan epäkohtia, linjaa puheenjohtaja Haavisto.
Myös KD kokee, että vanhustenhoidon tason turvaamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi tulee perustaa vanhusasiainvaltuutetun virka.
– Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi toimia itsenäisenä ja riippumattomana, valtakunnallisena vanhusten edunvalvojana, joka muun muassa valvoo vanhusten oikeuksien toteutumista ja seuraa vanhustenhoidon tilan kehittymistä. Hoitohenkilökunnan mahdollisuuksia tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle tulee parantaa niin, ettei se johda vaaraan menettää työpaikka, toteaa puheenjohtaja Sari Essayah.
"Laadun sijaan on kiinnitetty liikaa huomiota vain hintaan"
RKP on vihreiden kanssa samoilla linjoilla.
– Tarvitsemme vanhusasiainvaltuutetun, joka valvoo ikäihmisten etua ja että vanhustenhuolto toimii hyvin. Hoidon kilpailuttaminen on monessa tapauksessa heikentänyt palvelua, kun laadun sijaan on kiinnitetty liikaa huomiota vain hintaan. Kilpailutukset, ja miten palvelut toteutetaan, ovat tässä avainasemassa. Kilpailutus tulee toteuttaa niin, että työn laadulle on takeita ja osaavaa henkilökuntaa on riittävästi, toteaa RKP:n Anna-Maja Henriksson.
– Toinen puoli on valvonta. Esimerkiksi vanhustenhuollossa, lastensuojelussa ja terveydenhoidossa pitää olla selvää, minne omaiset ottavat yhteyttä, jos ongelmat eivät korjaannu. Kunnilla, aluehallintovirastoilla ja Valviralla on vastuu tutkia näitä ilmoituksia. Näillä pitää ehdottomasti olla myös tarpeeksi resursseja valvonnan hoitamiseen. Jos ongelmiin saadaan puututtua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, voidaan välttyä näin pahoilta ongelmilta, puheenjohtaja Henriksson jatkaa.
Myös perussuomalaisissa nähdään, että kunnissa näkyvät paineet painottaa hintaa.
– Ongelma liittyy juuri palvelujen ulkoistamiseen. Yksityisillä toimijoilla ei ole intressiä pohtia kokonaisetua vaan periä maksimaalista hintaa, tuottaa palvelua mahdollisimman pienin kustannuksin ja siten tuottaa omistajilleen mahdollisimman voittoa. Kasvavien velvoitteiden ja niukkojen resurssien paineessa kunnat painottavat ostamissaan palveluissa hintaa. Kyse on siis rahasta ja siitä, että sitä ohjataan vanhustenhoitoon, kuten muihinkin hoivapalveluihin, liian vähän, sanoo puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Halla-aho puuttuisi "haamuhoitajiin"
Halla-aho ottaa esiin "haamuhoitajat".
– Vanhuspalvelulakia on täsmennettävä, jotta hoitajamitoituksen ongelmista päästään eroon. Hoitopaikoissa on oltava henkilöstö, joka kykenee turvaamaan ikääntyneille heidän ansaitsemansa hoidon ja huolenpidon. ”Haamuhoitajiin”, eli paperilla näkyvän ja tosiasiallisen mitoituksen jatkuviin eroihin, on puututtava tehokkaasti. Tämä pätee niin yksityisiin kuin julkisiin tuottajiin.
Haavisto: Rajut leikkaukset vaikuttavat
Haavisto on samaa mieltä hoitajamitoituksen suhteen.
– Vanhustenhoitoon olisi säädettävä riittävä ja sitova hoitajamitoitus. Hallituksella on mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa budjetoimalla lisää varoja vanhustenhoitoon, parantamalla henkilöstömitoitusta ja tehostamalla valvontaa. Vaikka vanhustenhoito on kuntien vastuulla, vaikuttavat rajut leikkaukset kuntien valtionosuuksiin väistämättä kuntien mahdollisuuksiin vastata kasvavaan hoitotarpeeseen. Vanhustenhoidon tilanteen korjaaminen ei voi jäädä odottamaan joskus toteutuvaa sote-ratkaisua, arvioi Haavisto.
"Veronkierto syövyttää yhteiskuntaamme"
Esperi Caren pääomistaja on kansainvälinen sijoitusyhtiö ICG, joka pyörittää liki 30 miljardin euron omistuksiaan kymmenien veroparatiisiyhtiöiden kautta, uutisoi Yle maanantaina. Esperi Care Holding eli Suomen emoyhtiö ei maksanut lainkaan yhteisöveroja Suomeen viime vuosina.
Miten puolueet arvioivat sote-alan yrityksien veronmaksua Suomeen?
– Veronkierto syövyttää yhteiskuntaamme monella tavalla. Veronkiertoa ei voi hyväksyä missään muodossa. Suomen verotulot pienenevät ja yritysten etiikka murenee. Tässä sekä pohjoismaisella että eurooppalaisella yhteistyöllä tulee olla keskeinen rooli. Meidän täytyy jatkaa kansainvälistä työtä veroparatiisiongelman taltuttamiseksi, erityisesti hoiva- ja sosiaalipalveluissa, linjaa Henriksson.
– Millainen yritys on sellainen, joka tietoisesti hoitaa potilaita huonosti? Esperi Caren tapauksessa on tullut selväksi, että jotkut yritykset käyttävät häikäilemättä hyväksi mekanismeja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi teollisuudelle. Voiton tavoitteleminen hinnalla millä hyvänsä ei saa olla mahdollista. Myös silloin, kun kunta kilpailuttaa palveluita, tulee toiminnan eettisyys olla suuremmassa roolissa. Vaikka se tuntuu itsestäänselvyydeltä, niin hankinnoissa täytyy varmistua siitä, että saadaan sitä mitä tilataan. Ei haamuhoitajia vaan oikeita hoitajia, jatkaa Henriksson.
Keskusta: Jos rajoitukset eivät pure, tiukennuksia täytyy jatkaa
Sipilä muistuttaa, että hallitus on osaltaan luonut rajoitteita ja on tarvittaessa valmis kehittämään lainsäädäntöä.
– Keskusta vaati 2015 vaaliohjelmassaan korkovähennysoikeuden kiristämistä ja korkovähennysoikeutta kiristävä laki astui voimaan tämän vuoden alusta. Jos julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkansa, Esperin osalta puhutaan varmasti tilanteesta ennen tämän vuoden alussa voimaan tulleita muutoksia. Uudet rajoitukset koskevat jatkossa paitsi konsernien sisäistä rahoitusta ja myös pankkilainojen korkoja. Nyt pitää arvioida, pureeko lainsäädännön muutokset nyt kyseessä olevan tapauksen kaltaisiin tapauksiin. Jos eivät pure, tiukennuksia lainsäädäntöön täytyy jatkaa, sanoo pääministeri, keskustan Juha Sipilä.
– Eduskunta käsitteli hiljan korkovähennysrajoitusta ja tasevapautussääntelyä koskevaa sääntelyn muuttamista ja KD äänesti sääntelyn kiristämisen puolesta osin muiden oppositiopuolueiden kanssa, toteaa Essayah.
Isot vastaan pienet
Perussuomalaisissa ennakoidaan, miten sote-uudistus jakaa kakkua perusterveydenhuollon puolella.
– Aggressiivinen verosuunnittelu ja veronkierto ovat erillisiä ongelmia, jotka eivät varsinaisesti liity vanhusten hoidossa ilmenneisiin epäkohtiin. Hoivapalvelujen liukuminen kansainvälisten pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden käsiin edistää omalta osaltaan tällaista verokikkailua. Pienillä palveluntuottajilla ei sellaiseen ole mahdollisuutta. Tällaista kehitystä voidaan odottaa myös perusterveydenhoidossa, jos hallituksen esitys sotepalvelujen valinnanvapaudesta menee läpi.
Haavisto: Tarve maakohtaiselle julkiselle raportoinnille
Vihreät haluavat epäterveen verosuunnittelun kuriin. Samoin puolue edellyttää maakohtaista julkista raportointia, jossa myös näkyy, mihin maahan yhtiö maksaa veronsa.
– Suomen lainsäädäntö on liian salliva aggressiivisen verosuunnittelun suhteen. Tässä tuntuu näkyvän vahvasti elinkeinoelämän etujärjestöjen vaikutus. Esimerkiksi tasevapautussäännön poistaminen ehti jo hallituksen esityksen luonnokseen, mutta vedettiin lopullisesta esityksestä vähin äänin pois. Tälle on vaikea nähdä perusteita. Erityisesti korkojärjestelyjen kautta tehtävä veronsuunnittelu olisi mahdollista pistää kuriin nykyistä paljon tiukemmin muun muassa monia Finnwatchin ehdotuksia hyödyntämällä, arvioi Haavisto.