Pääministeri Orpo EU-maiden johtajien Lähi-itä-linjauksesta: Tasapainoinen lopputulos

Poliittiset johtajat päätyivät Israelin ja äärijärjestö Hamasin välistä konfliktia koskevissa linjauksissaan muun muassa vaatimaan humanitaarisia käytäviä sekä tukemaan kansainvälisen rauhankonferenssin järjestämistä.

Suomea kokouksessa edustaneen pääministeri Petteri Orpon mukaan on erittäin tärkeää, että EU kykenee yhtenäisyyteen Lähi-itään liittyen. Orpon mukaan EU:n on ponnisteltava, jotta saataisiin löydettyä ratkaisu Israelin ja äärijärjestö Hamasin väliseen konfliktiin.

Suomelle oli tärkeää sekä turvata loppulauselmassa Israelin oikeus itsepuolustukseen kansainvälisen oikeuden rajoissa että saada kirjaukset avun saamiseksi Gazan palestiinalaisalueelle. 

Orpo luonnehti tiedotustilaisuudessaan äärijärjestö Hamasin tekoja järkyttäviksi. Hän kuitenkin myös sanoi kokonaisuuden olevan erittäin monimutkainen. Orpo huomautti, että palestiinalaisista kaikki eivät kuulu Hamasiin.

–  Kaikki jakavat sen huolen siitä, että kun Israel pyrkii itsepuolustuksena oman turvallisuutensa nimissä käymään Hamasin kimppuun tai tuhoamaan Hamasin, niin se ongelma tulee siitä, että siellä alueella on niin paljon siviilejä, Orpo sanoi.

Kaikilta 27 jäsenmaalta yhteisen tekstin synnyttäminen vaati silti rutkasti työtä.

–  EU-maiden joukossa on niitä, jotka katsovat tätä tilannetta hyvinkin voimakkaasti Israelin näkökulman kautta. Ja sitten on maita, jotka katsovat sitä paljon voimakkaammin Palestiinan näkökulmasta, Orpo kuvasi tiedotustilaisuudessaan.

Pelkoja puoleen ja toiseen

Ennen kuin jäsenmaiden poliittiset johtajat saivat sorvattua yhteisen tekstin, kokouspaikalla myös kuuluivat erilaiset toiveet lopputuloksesta. Esimerkiksi Itävallan liittokansleri Karl Nehammar muotoili kokoukseen saapuessaan medialle pelkoja siitä, mitä tulitauon vaatiminen lopullisessa tekstissä hänen mielestään tarkoittaisi.

–  Humanitaaristen käytävien avaaminen, kyllä, tulitauko on fantasiaa – se vahvistaisi Hamasia, hän sanoi.

Käytännössä tulitauolla vaadittaisiin siis Itävallan näkemyksessä liian kategorisesti Israelin sotatoimien keskeyttämistä, kun se haluaisi taata Israelille myös mahdollisuuden puolustautua.

Muun muassa EU:n neuvoston puheenjohtajamaalle Espanjalle painotukset palestiinalaisalueiden humanitaarisen tilanteen huomioimisesta ovat puolestaan olleet erityisen tärkeitä. Espanjan toiveissa olisi ollut nimenomaan tulitauon vaatiminen.

Lopulta poliittiset johtajat päätyivät lopullisessa tekstissä muun muassa vaatimaan humanitaarisia käytäviä ja taukoja humanitaaristen tarpeiden takia. 

Hyökkäykset tuomitaan

Unionin jäsenmaiden tuoreimman työn taustalla oli niiden lokakuun puolivälissä synnyttämä kannanotto, jossa jäsenmaat tuomitsivat Hamasin hyökkäykset ja korostivat Israelin oikeutta puolustaa itseään kansainvälisen ja humanitaarisen oikeuden rajoissa. Torstain työ kuitenkin selkeytti linjausta.

Torstaina syntyneessä tekstissä muun muassa tuomitaan Hamasin brutaalit hyökkäykset ja siviilien käyttö kilpenä, vaaditaan Hamasin ottamien panttivankien vapauttamista sekä korostetaan tarvetta välttää alueellista eskalaatiota.

Espanjalle tärkeä oli muun muassa kohta rauhankonferenssista. Kansainvälinen yhteisö pyrki myös vuonna 1991 kohti israelilais-palestiinalaista rauhanprosessia Madridin rauhankonferenssilla.

Huippukokouksen on määrä jatkua vielä perjantaina muun muassa Ukrainaa koskevalla keskustelulla.

Lue myös: MTV paikalla Brysselissä: Johtajat puivat Lähi-idän kriisiä suljetun oven takana ilman puhelimia