Julkisoikeuden professorin mukaan viestinnän on noudatettava julkisuuslakia.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehtii kaikkien ministeriöiden viestinnän keskittämistä kansliaansa järkevöittämistoimeksi. Hän vakuutti, että valtioneuvoston kanslia ei ole puuttumassa ministeriöiden viestinnän sisältöön.
Orpo sanoi kuitenkin ymmärtävänsä, että ministeriöt ovat kriittisiä, koska ne haluavat pitää huolta omasta viestinnästään.
Pääministeri ei osannut torstaina vastata siihen, miksi valtioneuvoston kanslia salaa viestinnän keskittämiseen liittyvät asiakirjat ja ministeriöiden toimittamat palautteet.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti juhannuksen jälkeen kaikkien ministeriöiden viestinnän keskittämisestä valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Ministeriöissä pelätään, että valtioneuvoston viestintä voi muuttua yksiäänisemmäksi kuin sen pitäisi olla, kun viestintää keskitetään substanssiministeriöiltä pääministerin kansliaan.
Ongelmia voi tulla
Valtioneuvostossa on 12 ministeriötä, ja niissä työskentelee yhteensä noin 140 viestijää.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta katsoo, että ministeriöiden viestintäosastoilla työskentelee paljon henkilöstöä verrattuna esimerkiksi yrityksiin. Siinä mielessä viestintää voi hänestä olla syytä tehostaa ja järkevöittää.
– Viranomaisen eli tässä tapauksessa valtioneuvoston kanslian velvollisuus on joka tapauksessa huolehtia, että viestintää toteutetaan julkisuuslain mukaan. Se on julkinen hallintotehtävä, joten sikäli siinä keskittämisessä ei ole ongelmaa, Voutilainen sanoo STT:lle.
Ongelmia sen sijaan voi Voutilaisenkin mukaan tulla siitä, jos kanslia priorisoi, minkä viranomaisen tiedottamista ennen kaikkea hoidetaan.
Valtioneuvoston kanslia ei ole tunnetusti erityisen avoin organisaatio. Esimerkiksi tietopyyntöihin vastaamisessa VNK odottaa lähes aina kahden viikon maksimiajan, vaikka lain mukaan tieto pitäisi antaa mahdollisimman pian.