Valtioneuvoston kansliaan ollaan keskittämässä kaikkien ministeriöiden viestintä.
Valtioneuvoston kanslia (VNK) salaa ministeriöiden viestinnän yhdistämiseen liittyvän kyselynsä ja muiden ministeriöiden antamat vastaukset. Osa vastauksista on kriittisiä. Ihmetystä ja pelkoakin ministeriöissä herättäneen hankkeen valmistelu aloitettiin kansliassa pyytämällä ministeriöiltä näkemyksiä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman VNK:n mukaan valmistelussa ei ole syntynyt viranomaisen asiakirjoja. STT pyysi asiakirjoja myös muutamasta muusta ministeriöstä, ja niistä vastaukset toimitettiin.
VNK kysyy ministeriöiden viestintäyksiköiltä muun muassa, miten viestintä nykyisin hoidetaan sekä henkilöstöön liittyviä tietoja, kuten virkojen luonnetta, osaamista ja palkkoja.
Varsinaista kantaa asiaan ei pyydetty, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoo vastauksessaan huoliaan.
– Viestinnän keskittäminen pääministerin kansliaan saattaa aiheuttaa julkista keskustelua portinvartijuudesta ja politisoitumisesta. Tähän kannattaa varautua turvaamalla viestinnän hallinnan riippumattomuus, läpinäkyvyys ja osallistavuus.
Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen kertoo STT:lle, että yhteisen viestinnän toimintamalli ja organisointiehdotus valmistellaan lokakuun loppuun mennessä. Lankinen vastasi kysymyksiin sähköpostilla.
Kyseessä säästötoimi
STT:n haastattelemien lähteiden mukaan toimintamallia alettiin rakentaa kiireellä ja salamyhkäisesti ilman minkäänlaisia vaikutusarvioita riskeistä ja hyödyistä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti juhannuksen jälkeen ministeriöiden viestinnän keskittämisestä valtioneuvoston kanslian alaisuuteen osana säästötoimia.
Linjaus tuli STT:n haastattelemien lähteiden mukaan täytenä yllätyksenä keskellä lomakautta. STT:lle kerrotaan, että talouspoliittiset erityisavustajat ottivat ehdotuksen pöydälleen valtiovarainministeriön säästölistalta.
Kukaan lähteistä ei tiedä, kuka on keskittämispäätöksen takana. Ministeriöiden viestintäosastoille ei ole lähteiden mukaan myöskään kerrottu, miksi muutos halutaan tehdä. Esimerkiksi mitään euromääräistä säästötavoitetta ei ole esitetty.
Uudistuksella on kova kiire. Ministeriöiden viestinnän tehtävät kootaan valtioneuvoston yhteiseen viestintäosastoon ensi vuonna, mutta määrärahojen siirrot on tarkoitus tehdä jo vuoden 2026 täydentävässä lisätalousarviossa marraskuussa.
Vaikeutuuko tiedonsaanti?
Osa STT:n taustaksi haastattelemista lähteistä pelkää, että keskittämisen seurauksena kansalaisten tiedonsaanti voi kärsiä ja valtioneuvoston viestintä muuttua yksiäänisemmäksi kuin sen pitäisi olla.
– Tässä on kyse merkittävästä vallansiirrosta, kun viestinnän resursseja ja ohjausta keskitetään substanssiministeriöiltä pääministerin kansliaan, yksi lähde sanoo STT:lle.
Lähteitä huolestuttaa, että jatkossa pääministerin kanslialla on enemmän valtuuksia ohjata viestintää niihin sisältöihin, minne kulloinenkin kansliajohto tai pääministeri haluaa. Vaikka nykyinen pääministeripuolue ei portinvartijana haluaisikaan toimia, voi päätöksellä olla kauaskantoisia seurauksia jonkin tulevan hallituksen aikana.
Yksi lähteistä pitää kaukaa haettuna sitä, että uudistuksella haettaisiin viestintään poliittista ohjausta.
– Mallia rakennetaan virkavalmisteluna, ei poliittisesti. Mallia valmistelevassa hanketyöryhmässä ovat kaikkien ministeriöiden viestintäjohtajat, jotka voivat antaa osaamisensa siihen, millainen mallista tulee. Viestijöiden yhteys mediaan säilyy samalla tavalla kuin ennenkin.
Henkilöstöä vähennetään?
Valtioneuvostossa on 12 ministeriötä, ja niissä työskentelee yhteensä noin 140 viestijää. Uuteen organisaatioon tulisi näillä näkymin vain yksi viestintäjohtaja. Johtajapaikat menevät myöhemmin avoimeen hakuun.
– Kootuissa valtioneuvoston viestintäpalveluissa tavoitellaan lähivuosina säästöä viestinnän toimintamenoissa eli henkilöstömenoissa ja viestintäpalvelujen hankinnoissa. Valmisteluhankkeessa tullaan määrittämään tavoitellut säästöt, Lankinen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan STT:lle.
Lankisen mukaan tavoitteena on säästöjen lisäksi valtioneuvoston viestinnän linjakas johtaminen ja resurssien joustava käyttö.
STT:lle painotetaan myös, että jatkossakin ministeriöihin jää viestijöitä, jotka ovat kiinteästi yhteydessä asiasisältöihin ja viestintä on mukana ministeriöiden johtoryhmissä ja päätöksenteon ytimessä.
Viestinnän noudatettava julkisuuslakia
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta katsoo, että ministeriöiden viestintäosastoilla työskentelee paljon henkilöstöä verrattuna esimerkiksi yrityksiin. Siinä mielessä viestintää voi olla syytä tehostaa ja järkevöittää.
– Viranomaisen eli tässä tapauksessa valtioneuvoston kanslian velvollisuus on joka tapauksessa huolehtia, että viestintää toteutetaan julkisuuslain mukaan. Se on julkinen hallintotehtävä, joten sikäli siinä keskittämisessä ei ole ongelmaa, Voutilainen sanoo STT:lle.
Ongelmia sen sijaan voi Voutilaisenkin mukaan tulla siitä, jos kanslia priorisoi, minkä viranomaisen tiedottamista ennen kaikkea hoidetaan.
Valtioneuvoston kanslia ei ole tunnetusti erityisen avoin organisaatio. Esimerkiksi tietopyyntöihin vastaamisessa VNK odottaa lähes aina kahden viikon maksimiajan, vaikka lain mukaan tieto pitäisi antaa mahdollisimman pian.
Onko taustalla tyytymättömyyttä?
Ministeriöissä pohditaan hankkeen mahdollisia taustoja. Yksi lähteistä arvioi, että taustalla voi olla joidenkin ministerien tyytymättömyys ministeriöidensä viestintään.
– Ministeriön viestinnässä eivät ehkä ole näyttäytyneet tarpeeksi positiivisena ne asiat, joita poliittinen päättäjä pitää vain ja yksinomaan positiivisena. Meiltä ei ole ehkä niin vahvasti antauduttu siihen positiivisen vyöryttämiseen.
Kaikki lähteet eivät tätä kuitenkaan tunnista. Ministeriöt ja hallinnonalat ovat keskenään hyvin erilaisia.
– Ehkä taustalla on joitakin virkatahoja tai poliittisia tahoja tai molempia, jotka ovat nähneet tilaisuuden viedä jo aiemmin muutamaan kertaan torpattua hanketta tässä tilanteessa eteenpäin.