Hanketta pääministerin uudesta Nato-neuvonantajasta on kritisoitu tarpeettomaksi ja kiireessä valmistelluksi. Valtiosihteeri Henrik Haapajärvi (sd.) sanoo MTV Uutisille, ettei tärkeissä asioissa pidä aikailla.
Suunnitelmat pääministerin uudesta Nato-neuvonantajasta ovat saaneet arvostelua monesta suunnasta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteeri Henrik Haapajärvi puolustaa valmistelua MTV Uutisille.
Moni poliitikko on ihmetellyt esimerkiksi sitä, miksi pääministerin esikunnassa on edistetty kiireellä aivan vaalikauden lopulla hanketta, joka voisi hyvin sopia seuraavan hallituksen päätösvaltaan.
Haapajärven mukaan tarve lisäresursseille on tunnistettu jo liki vuosi sitten, ja päätöksetkin piti alun perin tehdä jo syksyn budjettiriihessä.
– Emme näe syytä sille, että näin tärkeässä asiassa kuin turvallisuuspoliittisen neuvonannon lisäämisessä pitäisi aivan erityisesti aikailla, Haapajärvi toteaa.
Pääministeri Sanna Marin ei ole itse useista haastattelupyynnöistä huolimatta ehtinyt kommentoimaan asiaa sen jälkeen, kun Yle julkaisi uutisen valmistelusta maanantaina.
Presidentin kanslia ja ulkoministeriö tyrmäsivät
Valtioneuvoston kansliassa on luonnosteltu asetus, jolla pääministerin alaisuuteen palkattaisiin kovapalkkainen ”maan paras turvallisuuspolitiikan osaaja”, jolle perustettaisiin parin työntekijän yksikkö.
Uusi neuvonantaja auttaisi kulloistakin pääministeriä etenkin Nato-kysymyksissä.
Tasavallan presidentin kanslia antoi tänään asetusluonnoksesta lausunnon, jonka mukaan hanke on tarpeeton ja ylimitoitettu. Suurin osa Nato-asioista kuuluu ulko- ja puolustusministeriöille, ei suoraan pääministerille.
Lue lisää: Presidentin kansliasta tyrmäys: Pääministerin uusi turvallisuuspoliittinen neuvonantaja ei ole tarpeellinen
Kyse onkin paljolti juuri toimivallasta: presidentin kanslian mukaan nykyinen turvallisuuspolitiikan työnjako presidentin ja hallituksen eri ministeriöiden kesken on hyvä.
– En huomannut, että siinä olisi ollut aivan erityistä kritiikkiä sitä kohtaan, etteikö tällaista asiantuntijaresurssia tarvittaisi lisää, valtiosihteeri Haapajärvi huomauttaa.
Haapajärvi ei vastaa suoraan kritiikkiin siitä, voisiko pääministerin uusi Nato-neuvonantaja ja hänelle perustettava yksikkö hämärtää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimivaltajakoa.
Hänen mukaansa asetusluonnosta koskevassa lausuntopyynnössä on "tehty varsin selväksi", ettei uuden yksikön perustaminen vaikuttaisi ministeriöiden väliseen työnjakoon.
Presidentin kanslian lausunnossa kuitenkin annetaan ymmärtää, että asetuksen toteuttaminen voisi sotkea toimivaltakysymyksiä. Eikö presidentin kanslia tiedä, mistä puhuu?
– Varmaan on niin, että presidentin kanslia itse pystyy parhaiten vastaamaan, miksi he tavallansa noin näkevät. Meillä on tunnistettu asiantuntijaresurssin lisätarve, ja tämä on ihan laajasti eduskuntapuolueissa jaettu ymmärrys, erityisesti niissä puolueissa, joissa on ollut pääministeripuolueen asema, Haapajärvi sanoo.
Presidentin kanslian lisäksi myös ulkoministeriö tyrmäsi idean pääministerin Nato-neuvonantajayksiköstä lausunnossaan.
Ulkoministeriökin pitää hanketta tarpeettomana ja katsoo, että uusi yksikkö voisi sotkea sitä, miten vastuu ulkopolitiikasta jakautuu esimerkiksi ulko- ja puolustusministeriön ja toisaalta pääministerin kesken.
"Idea ei tullut suoraan pääministeriltä"
Haapajärven mukaan toistaiseksi on ajateltu, että olisi reilua, että täysin uusi neuvonantajan paikka olisi avoimessa haussa.
Sekin vaihtoehto on kuitenkin mahdollinen, että pesti voisi tulla osaksi ulko- tai puolustusministeriön tai puolustusvoimien työnkiertoa.
Lausuntokierroksen palautteeseen tullaan Haapajärven mukaan perehtymään tarkasti. Sinänsä lisäresursseista on kuitenkin hänen mukaansa jo sovittu täydentävässä talousarviossa.
– Huolellisesti perehdytään saatuun palautteeseen, ja jos siellä on jotain sellaista, mistä on tärkeää ja hyvä tehdä johtopäätöksiä, sen mukaan mennään.
Erityisesti valtiosihteeri Haapajärvi haluaa painottaa sitä, ettei idea uudesta Nato-neuvonantajasta ole tullut "suoraan pääministeriltä".
Ajattelu on alkanut jo koronakriisin liittyvissä keskusteluissa, kun valtioneuvoston kanslian virkamiesten ja pääministerin esikunnan kesken on käyty läpi, miten kriisijohtamista tulisi kehittää.
– Tämä ei ole pääministerin henkilökohtainen hanke, jonka hän olisi määrännyt ja käynnistänyt, Haapajärvi sanoo.
– Pääministeri ja pääministerin esikunta ovat hyväksyneet tämän idean, että pääministerille lisätään asiantuntijaresurssia. Ennen kaikkea tätä tehdään vaalien jälkeen aloittavalle pääministerille, on se sitten Sanna Marin tai [Riikka] Purra tai [Petteri] Orpo.Tässä tehdään tulevalle pääministerille lisäresurssia, rakennetaan sitä valmiiksi, Haapajärvi lisää.