Pääministeri Marinin bilekohun mittasuhteet hämmästyttivät Britanniassa – "Se ei ollut negatiivinen ilmiö"

5:25
Video: Näin Marin-kohua hämmästeltiin Britanniassa

Suomen pääministerin viime kesän bilekohu nousi otsikoihin Suomen lisäksi eri puolilla maailmaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) juhlimisesta noussut kohu ei vaikuttanut negatiivisesti Suomi-kuvaan Isossa-Britanniassa.

– Olen politiikan parissa työskentelevänä nuorena naisena ehkä hieman puolueellinen, mutta ajatukseni Marinin juhlimisen noustessa otsikoihin oli, että onpa hienoa! Sitä pitääkin käydä ulkona ja pitää hauskaa, toteaa UK in Changing Europe -ajatushautomon tutkija Sophie Stowers iloisesti.

Tutkijan mukaan Marin-otsikot osuivat Briteissä poliitikoilta ja johtajilta vaadittavasta käytöksestä käytävän keskustelun ytimeen. Stowers sanoo, että Britanniassa poliitikkoja kritisoidaan usein siitä, että he eivät ymmärrä tavallisia ihmisiä, heidän tarpeitaan ja elämäänsä.

– Mutta kun sitten Suomen pääministerin tapauksessa poliittinen johtaja onkin hieman inhimillisempi ja samaistuttavampi, häntä epäillään kyvyttömyydestä virkaansa ja käytöstä ei pidetä aikuismaisena, Stowers toteaa.

– Se on myös sukupuolikysymys: miten naisjohtajien odotetaan käyttäytyvän.

Tutkija sanoo Sanna Marinin tapauksen avanneen Isossa-Britanniassa arvokkaan keskustelun siitä, millaisia poliittisten johtajien halutaan olevan.

– Haluammeko heidän olevan samaistuttavia ja tekevän samoja asioita kuin me tavalliset ihmiset, käyvän ulkona parilla lasillisella ystävien kanssa, kuvaavan pöhköjä videoita älypuhelimillaan ja nauravan asioille? Vai haluammeko heidän olevan koskemattomia ja erittäin virallisia, Sophie Stowers pohtii.

– On menossa arvokas keskustelu siitä, millaista poliittisen johtajuuden tulee tulevaisuudessa olla.

"On vedettävä raja"

Elokuussa 2022 sosiaalisessa mediassa julkaistiin videoita, joissa pääministeri Sanna Marin juhlii ja tanssii yksityisasunnossa ja ravintolassa. Julkisen sanan neuvosto antoi tiedotusvälineille vapauttavat päätökset juhlintakohun uutisoinnista eri medioissa.

– Kyllä se (bilekohu) oli melko suuri uutinen täälläkin ja siitä uutisoitiin paljon. Uutisointi oli melko neutraalia, ei siinä vahvasti otettu kantaa. Sitä ehkä hieman hämmästeltiin, miten suuren kohun se Suomessa aiheutti, kertoo Suomen Lontoon-suurlähettiläs Jukka Siukosaari.

– Mutta toisaalta, sitä pidettiin myöskin hyvänä, että poliittinen johtaja voi elää niin sanottua normaalia elämää. Jos ajatellaan Suomi-kuvan kannalta, se ei ollut negatiivinen ilmiö.

UK in Changing Europe -ajatushautomon tutkija Sophie Stowers pitää avainasiana sitä, että pääministeri Marin ei tehnyt mitään laitonta.

– Siihen meidän on mielestäni vedettävä myös raja sen suhteen, miten arvioimme ja tuomitsemme poliitikkoja aikana, jolloin asioita voidaan nauhoittaa, kuvata ja julkaista verkossa. Saako poliitikoilla olla elämää politiikan ulkopuolella? tutkija pohtii.

– Haluammeko poliitikkojen olevan samaistuttavia inhimillisellä tasolla vai koskemattomia hahmoja, jotka eivät ymmärrä miten tavalliset ihmiset elävät?

"Brittien Suomi-kuvaa olisi varaa laajentaa ja syventää"

Suomen Lontoon-suurlähettilään mukaan yleinen Suomi-kuva brittien keskuudessa on erittäin hyvä.

– Me toivoisimme tietysti, että se olisi hieman syvempi ja laajempi. Eli se yleiskäsitys, mikä britillä on, kun hän kuulee Suomesta tai suomalaisista, on aina positiivinen, mutta varaa laajentaa ja syventää olisi, Jukka Siukosaari sanoo.

– Se on se työ, mitä suurlähetystö täällä tekee. Me pyrimme tuomaan Suomen vahvuuksia esille, kertomaan meidän kulttuurista. Monet britit ovat käyneet Suomessa, mutta liian monet heistä pelkästään Lapissa tapaamassa joulupukkia.

Suomen ja Ruotsin hakemusprosessi Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon liittymiseksi käynnistyi virallisesti toukokuussa 2022. Tällä hetkellä Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Puhutaanko Isossa-Britanniassa paljon Natosta sekä siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä Natoon Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan seurauksena?

– Se on ilman muuta osa brittiläistä poliittista keskustelua. Ukrainassa käytävän sodan myötä brittipoliitikoilla on ollut tarve olla yhteydessä EU:n kanssa puolustus- ja turvallisuuspoliittisista syistä, tutkija Sophie Stowers kertoo.

"Täällä on tapana niputtaa kaikki EU-maat yhdeksi möykyksi"

Stowersin mukaan Britannian ulkoasiainministeri James Cleverley on tehnyt hyvin selväksi, että Britannian prioriteettina on tehdä yhteistyötä Naton kanssa ja vahvistaa siteitä Naton kanssa sen aseman vahvistamiseksi keskeisenä puolustus- ja turvallisuuspoliittisena toivona Euroopassa.

– Te tulette siis varmasti saamaan tukea Naton laajenemiselle Suomen ja Ruotsin osalta. Sille on varmasti hallituksen ja konservatiivipuolueen tuki. Etenkin, koska he näkevät sen pohjana eurooppalaiselle yhteistyölle, huolimatta kahdenvälisistä sopimuksista joidenkin Euroopan maiden kanssa, tutkija sanoo.

Entä millainen kuva Britannian kansalaisilla on Suomesta?

– Ollakseni rehellinen, koska niin paljon Britannian yhteistyöstä muun Euroopan kanssa on tapahtunut EU:n kautta, Suomi on nähty osana EU:ta, Stowers toteaa.

– Monilla politiikan parissa toimivilla ihmisillä on täällä tapana niputtaa kaikki EU-maat tavallaan yhdeksi möykyksi. Suomi on siis yksi EU-maa. Sillä tavalla ihmiset täällä näkevät Suomen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja