Hallitus jatkaa tänään kehysriihineuvotteluja puolenpäivän jälkeen. Asiaa käsiteltiin pääekonomistien kanssa Uutisaamussa.
Keskuskamariliiton pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan neuvotteluissa yksi riidanaihe on työllisyystavoite ja sen tulkinta.
– Siinä on ainakin kaksi ulottuvuutta: Kuka pääsee arvioimaan, mitkä työllisyystoimet ovat okei ja mitkä eivät ole okei sekä kysymys siitä, millaisia työllisyystoimia pitäisi alunperinkin olla.
Neuvotteluissa käsitellään myös kehykseen palaamista, josta puolueiden välillä on ilmennyt erimielisyyttä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan erimielisyyksien taustalla on erityisesti koronan jälkihoito.
– Syrjäytymisen ehkäisyyn ja etäopiskelun haittojen kompensointi vaatii lisäpanostusta julkiselta sektorilta.
Panostus tarkoittaa luonnollisesti suurempaa rahanmenoa kuin mitä ennakoitiin hallitusohjelmaa tehdessä.
Kehyksessä on kyse hallituksen itselleen asettamasta suuntaviivasta siitä, kuinka paljon se käyttää tulevan neljän vuoden aikana rahaa.
Kysymys on instituutioiden uskottavuudesta
Kotamäen mukaan ei kuulosta hyvältä, että kehys ylitettäisiin vuoden 2023 jälkeen.