Hallitus jatkaa tänään kehysriihineuvotteluja puolenpäivän jälkeen. Asiaa käsiteltiin pääekonomistien kanssa Uutisaamussa.
Keskuskamariliiton pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan neuvotteluissa yksi riidanaihe on työllisyystavoite ja sen tulkinta.
– Siinä on ainakin kaksi ulottuvuutta: Kuka pääsee arvioimaan, mitkä työllisyystoimet ovat okei ja mitkä eivät ole okei sekä kysymys siitä, millaisia työllisyystoimia pitäisi alunperinkin olla.
Neuvotteluissa käsitellään myös kehykseen palaamista, josta puolueiden välillä on ilmennyt erimielisyyttä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan erimielisyyksien taustalla on erityisesti koronan jälkihoito.
– Syrjäytymisen ehkäisyyn ja etäopiskelun haittojen kompensointi vaatii lisäpanostusta julkiselta sektorilta.
Panostus tarkoittaa luonnollisesti suurempaa rahanmenoa kuin mitä ennakoitiin hallitusohjelmaa tehdessä.
Kehyksessä on kyse hallituksen itselleen asettamasta suuntaviivasta siitä, kuinka paljon se käyttää tulevan neljän vuoden aikana rahaa.
Kysymys on instituutioiden uskottavuudesta
Kotamäen mukaan ei kuulosta hyvältä, että kehys ylitettäisiin vuoden 2023 jälkeen.
– Kehysjärjestelmä on ollut tärkeä osa Suomen sääntöperusteista finanssipolitiikan tekoa.
Hän ei puhu vielä sääntöpohjaisuuden romuttamisesta, mutta murentamisesta.
Kaukorannan mukaan suurin huoli on se, että kehysmenettely itsessään menettää uskottavuutta.
– Jos siitä liian kevein perustein livetään pois, niin se ei toimi enää sellaisenaan.
Hänen mukaansa valtiontaloudelle ei ole suuressa mittakaavassa suurta merkitystä, ovatko menot parisataa miljoona enemmän vuonna 2023.
– Velkatasoon vaikutus on aika pieni, erityisesti jos puhutaan tilapäisestä ylityksestä.
Kotamäki on samoilla linjoilla Kaukorannan kanssa.
– Kysymys on nimenomaan instituutioiden uskottavuudesta ja loppu viimein se on se, mikä merkitsee.
Ei uskoa hallituksen kaatumiseen
Kumpikaan pääekonomisteista ei usko siihen, että hallitus kaatuisi. Kotamäki painottaa, että ei pidä asioiden ennustamisesta.
– Jos olisi laitettava rahaa tämän puolesta, sanoisin että hallitus ei kaadu. Annetaan 70-30.
Kaukoranta sanoo luvuksi vielä pienemmät: vain kymmenen prosenttia kaatumisen puolesta.
– Tuntuu, että riita ei ole niin isoista asioista. Luulisi, että ratkaisu löytyy.