Tappeluita taksijonossa, tappoja kaveriporukoissa ja tragedioita perheissä ja kouluissa – vihan purkaukset voivat olla tuhoisia. Onko vihaisuus ja aggressiivisuus erityisesti suomalainen ongelma?
Vihaa tutkinut professori Martti Tuomisto Tampereen yliopistolta ei yleistäisi suomalaisten olevan poikkeuksellisen vihaista kansaa. Hän kuitenkin näkee meillä olevan tiettyjä kulttuurillisia piirteitä, jotka tukevat käsitystä pahansisuisista suomalaisista.
– Helposti voitaisiin sellainen tulkinta tehdä. Suomessa on esimerkiksi paljon tappoja. Usein ne tapahtuvat alkoholin vaikutuksen alaisena ryyppyporukoissa, mutta alkoholi ei poista vihan osuutta, Tuomisto toteaa.
– Länsi-Euroopassa Suomi on tappojen määrässä tilastojen kärjessä, ja se viittaa ongelmiin vihaisuuden kanssa.
Haistattelua ja huonoja tapoja?
Eri kansakuntien kokemuksia vihaisuudesta on tutkittu vain vähän. Kolme vuotta Iso-Britanniassa asunut Tuomisto on havainnut erään vihaan liittyvän kulttuurillisen eron suomalaisten ja saarivaltion kansalaisten välillä.
– Jos Iso-Britanniassa joku käyttäytyy sopimattomasti ja siitä hänelle huomautetaan, huomautuksen saanut useimmiten pyytää anteeksi. Suomessa sen sijaan voidaan haistatella takaisin. Tämä luo pohjaa vihalle ja aggressiolle, kun hyväksymme tällaisen käytöksen, Tuomisto havainnollistaa.
– Tämä on piirre, johon olen kiinnittänyt huomiota. Se ei tule kaikissa tilanteissa esiin vaan ehkä yleisimmin julkisilla paikoilla.
Tuomiston mukaan Iso-Britanniassa on tavallaan tiukempi sosiaalinen kuri, ja ihmisiltä vaaditaan enemmän vastuuta käytöksestään. Suomessa taas suhtautuminen on sallivampaa. Tällä on omat hyvät ja huonot puolensa.