Yhdysvaltain seuraavan presidentin ulkopoliittiset linjaukset ovat vielä hämärän peitossa. Vaalikamppailun aikana on noussut useasti kuitenkin esille, että Donald Trump tulee toimeen Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith toteaa MTV3:n Huomenta Suomessa, että tämä ei välttämättä pidä ollenkaan paikkansa.
– Oikeastaan kaikki on lähtenyt liikkeelle siitä, kun Putinilta on kysytty mitä mieltä hän on Trumpista. Vastaus oli, että hän on hyvin värikäs persoona. Se kuitenkin käännettiin ensin hiukan väärin, sanottiin, että Putin on sanonut, että Trump on hieno mies. Silloin Trump alkoi kehumaan taas Putinia.
– Tästä lähti ikään kuin se kokonaisuus eteenpäin, mistä tuli käsitys, että Trump ja Putin tulevat hyvin hyvin toimeen. Tästä ei ole mitään muuta.
Smith muistuttaa, että Venäjällä ollaan oltu aika varovaisia liittyen USA:n vaaleihin.
– Poliittinen eliitti on todennut, että kenen kanssa tahansa tehdään yhteistyötä. Media on ollut hiukan erilainen. Venäjällähän on ollut hyvin voimakkaassa nousussa nationalistinen rintama ja se on ollut koko ajan Trumpin kannattaja. Itse siellä hallinnossa, päätöksen teossa, on mietitty enemmän miten niitä suhteita viedään eteenpäin.
Eroavaisuuksia löytyy
Hanna Smith listaa useita asioita, joissa Trump ja Putin ovat eri linjoilla niin ydinaseista, Iranin sopimuksesta Kiinaan. Sen sijaan yhteneväisyyksiäkin on. Venäjän politiikassa vahvat konservatiiviset arvot, uskonto ja seksuaalivähemmistöjen vähättely ovat olleet esillä ja Smithin mukaan nämä arvot ovat myös niitä, mitä kampanjansa aikana Trump on edustanut.
– Trumphan on sanonut, että terroristit pitää vain pommittaa. Putin taas on jo Tšetšenian sodan aikoihin todennut ,että kaikki pitää räjäyttää ja kaikki tietävät, mitä Syyriassa tapahtuu, joten on ihan konkreettista nykytietoa tästä. Tässä on yhteneväisyyksiä, mutta jos katsoo asioiden kautta tilannetta, niin ei se niin yksinkertaista olekaan.
Amchamin toimitusjohtaja Kristiina Helenius muistuttaa, että vaalien jäljiltä Yhdysvallat on nyt erittäin jakautunut maa. Trumpin voitto saattoi olla myös äkkijarrutus, pohtii Helenius.
– Yksi sellainen voimakas teoria on se, että kun Obama hallitsi Yhdysvalloissa nyt kahdeksan vuotta, niin suurelle osalle kansakuntaa tuntui, että nyt mentiin liian nopeasti asioissa eteenpäin. Tarvittiin joku tällainen jarrutus, jolla ikään kuin hidastetaan tätä tahtia tai palataan taaksepäin
Katso koko keskustelu aiheesta tästä:
7:30
