Oulun poliisin rikosylikomisarion epäillään joutuneen syrjityksi sairautensa vuoksi

Oulun käräjäoikeudessa puidaan tapausta, jossa Oulun poliisin rikosylikomisarion epäillään tulleen syrjityksi terveydentilansa perusteella. Tapahtumat ajoittuvat kevääseen 2019.

Syytettyinä käräjillä ovat jo eläköitynyt Oulun poliisipäällikkö sekä ylikomisario, jotka vastasivat asian keskiössä olevasta rekrytoinnista. Rikosylikomisario oli hakenut määräaikaista virkasuhdetta, johon ei valittu ketään.

Haastehakemuksesta ilmenee, että rikosylikomisarion epäillään joutuneen syrjityksi etenevän motoneuronisairaus falsin vuoksi. Se aiheuttaa esimerkiksi ääreishermoston rappeutumista ja lihasmassan katoamista.

Sairaus näkyi tässä tapauksessa ainakin pyörätuolilla liikkumisena, ja syytetyt ovat syytteiden mukaan tienneet rikosylikomisarion sairaudesta.

Ex-poliisipäällikköä ja ylikomisariota syytetään työsyrjinnästä sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta tai tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjät vaativat molemmille sakkorangaistusta.

Asianomistajana oleva rikosylikomisario vaatii korvauksia sekä rikosjutussa syytetyiltä poliisimiehiltä että lisäksi Poliisihallitukselta valtion edustajana.

Haastehakemuksen mukaan syytetyt ovat työnantajan edustajina ilman painavaa hyväksyttävää syytä asettaneet asianomistajan epäedulliseen asemaan tämän terveydentilan, vammaisuuden tai näihin rinnastettavan seikan perusteella.

Mies oli hakenut poliisilaitokselta ylikomisarion noin neljän kuukauden määräaikaista virkasuhdetta. Virassa tehtävänä olisi toimia Jokilaaksojen valvonta- ja hälytysyksikön johtajana sekä Ylivieskan poliisiaseman esimiehenä.

Tehtävään oli kolme hakijaa, joista ketään ei valittu. Asiasta päätti poliisipäällikkö ylikomisarion esityksestä. Perusteena oli ainakin, ettei kellään hakijoista ollut riittävää kokemusta tai osaamista tehtävään. Syytteen mukaan rikosylikomisario oli kuitenkin hakijoista selvästi kokenein ja ansioitunein ja täytti hakuilmoituksen kriteerit kokemuksesta.

– (Syytetyt) ovat - - - asettaneet (asianomistajan) ilman painavaa hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan jättämällä valitsematta hänet, haastehakemuksessa sanotaan.

Syyttäjien mukaan syytetyt ovat tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoneet virkavelvollisuutensa ja yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa.

Käräjäkäsittelylle on varattu useampi päivä. Syytteiden nostamisesta päätti valtakunnansyyttäjän toimisto, kertoi aiemmin ainakin Keskipohjanmaa-lehti.

Kiistävät syytteet

Molemmat syytetyt kiistävät syytteet. Esimerkiksi ylikomisario katsoo kirjallisessa vastauksessaan, että asiassa oli hyväksyttävät perusteet olla valitsematta ketään virkasuhteeseen.

Päätöstä perustellaan vastauksessa paitsi hakijoiden kokemuksen puutteella myös sillä, ettei lyhyen virkasuhteen aikana ole ollut tarkoituksenmukaista alkaa opetella valvonta- ja hälytystoiminnan yksikönjohtamista.

Rikosylikomisario vaatii poliisimiehiä sekä valtiota korvaamaan hänelle yhteisvastuullisesti noin 7 300 euroa työansion menetyksestä ja kärsimyksestä. Lisäksi hän vaatii valtiolta yhdenvertaisuuslakiin vedoten 20 000 euron hyvitystä.

Poliisihallitus eli valtio ilmoittaa vastustavansa sitä kohtaan esitettyjä vaatimuksia ja vaatii kanteen hylkäämistä.

Pohjanmaan käräjäoikeudessa käsiteltiin jo vuonna 2018 saman rikosylikomisarion syrjintäasiaa. Viime vuonna käräjäoikeus tuomitsi Suomen valtion 15 000 euron korvaukseen.

Esimerkiksi Ylen mukaan oikeus katsoi, että vaikeavammaista rikosylikomisariota kohdeltiin vuonna 2016 tehdyssä organisaatiouudistuksessa toisin kuin vastaavissa tehtävissä toiminutta kollegaa.

Rikosylikomisarion vastauksesta käräjillä nyt käsiteltävänä olevaan asiaan ilmenee, että lokakuussa annetusta tuomiosta on valitettu Vaasan hovioikeuteen. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Kirjallisessa vastauksessa katsotaan, että kaikilla kolmella vastaajalla olisi vireillä olleen siviiliprosessinkin vuoksi ollut erityinen velvollisuus edistää asianomistajan kohdalla yhdenvertaisuuden toteutumista.