Kullan hintaan odotetaan kohennusta jo ensi vuonna, viimeistään 2017. On jopa mahdollista, että kulta ottaa hintaloikan lähivuosina.
Ensi vuodesta on arvioitu tulevan kullantuotannon huippuvuosi maailmalla, mutta sen jälkeen tuotannon ei pitäisi enää kasvaa näköpiirissä olevissa kaivoksissa.
– Voisi olettaa, että sitten kullan hinta lähtee nousuun, muotoilee varovasti Endomines Oy:n toimitusjohtaja Markus Ekberg.
Paperikulta johti hintahäiriöön
Endomines kaivaa kultaa Pampalon kaivoksesta Ilomantsissa. Parhaimpina vuosina yhtiö on päässyt lähelle tuhatta kiloa kultaa, mutta nyt tuotantomäärät ovat hieman tippuneet.
Kun kaivosta rakennettiin vajaa kymmenkunta vuotta sitten huikeimmat hinta-arviot olivat jopa 5000 dollaria unssilta. Välillä oltiin jo parissa tonnissa, mutta nyt hinta on pyörinyt 1200 taalan tuntumassa.
– Ehkä kullan hinta nousi liian korkeaksi. Puhuttiin niin sanotusta paperikullasta ja kun niistä papereista haluttiin eroon, hinta laski, Ekberg päättelee.
Normaalitasoa ei ole olemassa
Metallien hinnat ovat tulleet rajusti alas viimeisen 12 kuukauden aikana. Jalometalleissa hopea on tippunut yhdeksän ja kulta kuusi prosenttia vuodessa. Teollisuusmetalleissa nikkeli on pudonnut peräti kolmanneksen, sinkki ja kupari kumpikin viidenneksen, lyijykin 10 prosenttia.
Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtajuuden joulukuussa jättävä Ekberg ei usko, että tasaisia hinta-aikoja on edes näköpiirissä.
– Heilahdukset ylös ja alas tulee olemaan rajuja ja siihen pitää sopeutua.
Euron heikentyminen auttoi
Vuosi sitten Suomeen kaivostoimijaksi tullut ruotsalainen Boliden ei budjetoi ensi vuodelle hintojen korotuksia.
– Uskomme, että hinta ei enää paljon laske, mutta ei se nousekaan, muotoilee Boliden Kylynlahti Oy:n toimitusjohtaja Antti Pihko.
Boliden ei narise metallien hinnoista. Pihkon mukaan ne ovat pitkällä tähtäimellä ihan kohtuullisia.
– Osa hinnanlaskusta kompensoitui kun euro heikkeni. Valuuttasuhde on meille tärkeä elementti.
Boliden Kylylahti tuottaa Polvijärvellä kuparia, sinkkiä, kultaa ja hopeaa.