Riita Suomen ortodoksisessa kirkossa – rukous Ukrainalle jakaa mielipiteitä
Suomen ortodoksisen kirkon päämies arkkipiispa Elia asetettiin toimeen Uspenskin katedraalissa pidetyssä liturgiassa joulukuussa 2024Str / Lehtikuva
Julkaistu 20.02.2025 10:46
MTV UUTISET – STT
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan Elian hyväksymä rukous oli laadittu jumalanpalveluksiin Ukrainan sodan vuosipäiväksi.
Ukrainan sodan vuosipäivän jumalanpalveluksiin tarkoitettu rukous jakaa mielipiteitä Suomen ortodoksikirkossa. Venäjän Ukrainassa aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta tulee maanantaina kuluneeksi kolme vuotta.
Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvan hyväntekeväisyysjärjestön laatima rukous sai Suomen ortodoksista kirkkoa johtavan arkkipiispan Elian hyväksynnän. Rukous on kuitenkin saanut täystyrmäyksen metropoliitta Arsenilta.
Hyväntekeväisyysjärjestö Filantropia lähetti Ukrainaa tukevan rukouksen kirjeessään ortodoksiseurakunnille ympäri Suomea sähköpostitse. STT:n näkemässä muistojumalanpalveluksen rukouksessa pyydetään muun muassa jumalalta suojelusta "paljon kärsivälle Ukrainalle".
Suomeen on sodan alettua saapunut kymmeniätuhansia ukrainalaisia, joista valtaosa on ortodokseja.
– Arkkipiispa Elia kannustaa seurakuntia huomioimaan Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivän toimittamalla oheisen rukouspalveluksen tai muun sopivan palveluksen - - joko sunnuntaina 23.2. tai (sodan alkamisen varsinaisena vuosipäivänä) maanantaina, kirjeessä sanotaan.
Suomen ortodoksisen kirkon päämies Arkkipiispa Elia.Str / Lehtikuva
Arseni kielsi rukouksen lukemisen
Metropoliitta Arseni lähetti oman hiippakuntansa eli Kuopion ja Karjalan hiippakunnan seurakuntiin kirjeen, jossa hän kielsi lukemasta rukousta.
STT:n näkemässä kirjeessä Arseni ohjeistaa, että lähetetyn muistopalveluksen voi toimittaa, mutta palvelukseen liitettyä rukousta ei missään tapauksessa saa lukea.
– Seurakunnissa on kaikin tavoin pyrittävä välttämään ukrainalaisten ja venäläisten vastakkainasettelua, jota tällaisen rukouspalveluksen toimittaminen mahdollisesti ruokkisi, hän perusteli papistolle.
– Siinähän on otettu kantaa sodan osapuolen puolesta. Meillä on seurankuntien jäseninä sekä ukrainalaisia että venäläisiä. Minun tulee hiippakunnan piispana ylläpitää yhtenäisyyttä eikä hajottaa seurakuntaa ottamalla kantaa jonkun puolesta, hän sanoi.
– Ylipäätään ortodoksisessa kirkossa ei minkään sodan muistopäivälle ole pidetty rukouspalveluksia. Se on poliittinen kannanotto konfliktiin, eikä se kirkolle kuulu.
Arseni sanoi myös pitävänsä ongelmallisena sitä, että rukous ei ole piispainkokouksen hyväksymissä liturgisissa kirjoissa vaan hyväntekeväisyysjärjestön laatima.
Filantropian mukaan ortodoksiseurakunnista oli tullut sille toiveita saada jumalanpalveluskirjoja ukrainaksi, minkä vuoksi se oli valmistellut rukouspalvelutekstin suomen ja ukrainan kielillä niiden käyttöön.
Metropoliitta Arseni on aiemminkin vetänyt omaa linjaansa ja aiheuttanut keskustelua toimillaan. Viimeksi kuohui marraskuussa, kun sosiaalisessa mediassa Venäjän arvoja ylistänyt Arsenin sihteeri joutui irtisanotuksi tehtävästään uhkaavana pidetyn käytöksen vuoksi.
Hänen väitettiin uhkailleen ortodoksisen palvelukeskuksen johtajaa.
Kuopion ja Karjalan hiippakunnan metropoliitta Arseni.Str / Lehtikuva
"Ei ole mitään mahtikäskyä"
Arkkipiispa Elia toimittaa muun papiston kanssa sunnuntaina aamukymmeneltä alkavan muistojumalanpalveluksen Uspenskin katedraalissa, jonne on kutsuttu Helsingin ortodoksinen seurakunta. Tilaisuudessa toimitetaan liturgia sekä suomen että ukrainan kielillä.
Suomen ortodoksisen kirkon vastaava tiedottaja Maria Hattunen sanoi seurakuntien toimivan siten, kuin ne itse katsovat parhaaksi. Ukrainan sodan vuosipäivän muistaminen ei siis ole pakollinen toimitus vaan ainoastaan kehotus.
– Ei ole mitään mahtikäskyä, että tämä juuri tämä palvelus pitää toimittaa, vaan arkkipiispa Elia kehottaa kaikkia toimimaan parhaaksi katsomallaan tavalla, Hattunen sanoi STT:lle.
Hattusen mukaan Helsingin lisäksi ainakin Mikkelissä, Rovaniemellä, Joensuussa ja Kiteellä aiotaan muistaa Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivää.
STT:n soittoon vastasi Arsenin hiippakunnasta yksi pastori, Otto Laukkarinen Juankosken kirkosta. Laukkarisen mukaan Arsenin kirje ei aiheuta heillä toimenpiteitä, sillä Juankosken kirkossa Ukraina-muistopalvelusta ei joka tapauksessa järjestetä.
– Meillä on niin vähän ukrainalaisia täällä, ettei sellaiselle ole myöskään kysyntää, hän sanoi.
Kanttori Anita Lintu-Routavaara puolestaan kertoi STT:lle Pielaveden kirkosta, että kirje on luettu sielläkin. Hänen mukaansa Arsenin toivetta todennäköisesti noudatetaan – päätetään muistojumalanpalvelus järjestää tai ei.
– Linjaus on, että metropoliitan kansliasta tulevien ohjeistusten mukaan toimitaan.
Mitä rukouksessa sanotaan?
Seurakuntiin toimitetussa rukouksessa vedotaan Ukrainan puolesta jumalaan näillä sanoin:
– Vielä rukoilemme Herraa, että Hän suojelisi paljon kärsivää Ukrainaa, Lähi-itää ja niiden kansoja, jotta he voisivat jatkaa elämäänsä rauhassa, hartaudessa ja synninkatumuksessa. Vielä rukoilemme, että rauha ja tyyneys asettuisivat paljon kärsivään Ukrainaan, Lähi-itään ja että ne vapautuisivat kaikista vihollisista ja muukalaisten hyökkäyksiltä, siinä sanotaan.
Siinä rukoillaan jumalalta apua niille ihmisille Ukrainassa ja Lähi-idässä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa.
– Vielä rukoilemme kaikkien maataan puolustavien puolesta, että Herra suojelisi heitä näkyviltä ja näkymättömiltä vihollisilta, vahvistaisi heidän rohkeuttaan ja urhoollisuuttaan, varjelisi heitä kuolettavilta haavoilta, sielun ja ruumiin sairauksilta, kaikelta murheelta, pahalta ja vastoinkäymisiltä, ja antaisi heidän palata koteihinsa terveinä, rukouksessa sanotaan.
Lopuksi tekstissä rukoillaan "kaikkialla maailmassa sodista kärsivien, haavoittuneiden, läheisensä menettäneiden, pakolaisten ja kaikkien sota-alueilla olevien" puolesta.
