Kokoomuksen Petteri Orpo uskoo kuntien määrän vähenevän kymmenillä muttei sadoilla.
Suomessa on nyt 311 kuntaa. Kuinka monta kuntaa Suomessa on kymmenen vuoden kuluttua?
– Kymmenen vuoden päästä on vähemmän kuntia kuin nyt. Kuntauudistuksen aikana viime vaalikaudella puhuttiin alle sadan kunnan määrästä, mutta nyt puhutaan ennemminkin kymmenien kuntien vähenemisestä tulevien vuosien aikana, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo STT:n haastattelussa.
Kuntauudistus ei ikinä toteutunut, mutta nyt kunnat ovat pääsemässä suurimmasta kurimuksestaan, kun maakunta- ja sote-uudistus siirtää taloudellisesti vaikeimman asian maakunnille.
– Kunnissa olemme istuneet sote-valtuustoissa. Jatkossa voidaan keskittyä kunnan elinvoimaan, kaavoitukseen, sivistykseen, ympäristöön, vapaa-aikaan ja liikuntaan, Orpo sanoo.
Vaaleissa korostettava kuntien roolia
Keskusta olisi halunnut maakunnille myös verotusoikeuden, mutta kokoomus vastusti. Orpon mukaan verotusoikeus ja yleinen toimivalta varmistavat kunnan roolin, eikä hän aio jatkossakaan suostua maakunnan verotusoikeuteen.
Orpo sanoo, että hallituksenkin pitäisi korostaa kuntavaalien alla kunnan roolia. Ensimmäiset maakuntavaalit ovat edessä jo ensi vuoden tammikuussa.
– Meillä jotkut ovat sanoneet, että eivät lähde kuntavaaleihin, koska keskittyvät maakuntavaaleihin, Orpo sanoo.
Vuonna 2012 kokoomus oli suurin kuntapuolue, SDP:n jäädessä yli kahden ja keskustan yli kolmen prosenttiyksikön päähän. Kärkikolmikosta vain kokoomus on asettanut tavoitteekseen ehdokasmääränsä kasvun. Orpo uskoo, että puolue saa enemmän ehdokkaita kuin edellisissä kuntavaaleissa, jolloin puolueella oli noin 6 800 ehdokasta.
Koulutuskeskustelu kiihtyy vaalien alla
Kokoomus esiintyy kuntavaalien alla koulutuksen ja sivistyksen puolustajana. Orpon vastaus opposition jälleen käynnistelemään koulutusleikkauskritiikkiin tulee selkärangasta.
Hänen mukaansa hallitus on joutunut leikkaamaan yliopistoilta, korkeakouluilta ja ammatillisesta koulutuksesta, mutta pystynyt jättämään kuntien valtionosuudet sekä peruskoulujen ja lukioiden perusrahoituksen rauhaan. Ammatillisen koulutukseen säästöjä esitettiin jo edellisellä vaalikaudella.
Kaupungistuvassa Suomessa myös kuntien valtuustot joutuvat seuraavallakin kaudella tekemään vaikeita koulutusvalintoja. Orpon mukaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulun pitää olla myös Itä- ja Pohjois-Suomessa kohtuullisen matkan päässä, eli kouluja ei voi loputtomasti sulkea.
– Se on kuntien perustehtävä ja myös perusoikeuskysymys. Sitten vanhempana matkat voivat pidentyä, Orpo sanoo.
"Päivähoito-oikeuden rajoittaminen järkevää"
Hallitus jätti kunnille mahdollisuuksia säästää päivähoidon kustannuksissa. Suunnittelemansa päivähoitomaksujen korotukset hallitus perui ja jopa alensi pienituloisten lapsiperheiden maksuja.
Kuntavaalien alla eroja puolueiden välille voi hakea päivähoidon säätövarasta. Esimerkiksi kokoomuksen tavoin sivistyspuolueena esiintyvä vihreät vastustaa päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamista ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopumista vaikka velkarahan voimalla. Orpo taas painottaa julkisen talouden tasapainoa myös kunnissa.
– Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen oli järkevä toimenpide. Jos molemmat vanhemmat ovat kotona, niin silloin puolipäiväinen hoito on perusteltua, Orpo sanoo.
Hän puolustaa myös ryhmäkokojen kasvattamisen mahdollisuuden antamista kunnille, joista osa on tiukassa taloudellisessa tilanteessa.