Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Suomen aikovan tukea kolmella miljoonalla eurolla uutta rahastoa, jonka on määrä auttaa kehittyviä maita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Orpo puhui asiasta tänään YK:n ilmastokokouksessa (COP28) Arabiemiraattien Dubaissa, jossa rahasto perustettiin.
Hän sanoi Suomen olevan sitoutunut kehitysmaiden auttamiseksi maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saamisessa ja varoitti ilmastotoimilla olevan kiire, koska tavoitteet ovat loitontuneet.
Orpon mukaan jo nyt on selvää, ettei maailma ole saavuttamassa tavoitettaan rajoittaa ilmaston lämpenemistä maapallolla 1,5 asteeseen, koska ilmasto on jo lämmennyt 1,2 asteella.
Valtioneuvosto kertoi aiemmin, että rahaston varoilla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä.
Lauantaina puhelimitse tavoitettu Orpo kertoi STT:lle, että ilmastokokous oli alkanut positiivisesti.
– Meidän kokeneet neuvottelijamme ovat hyvin tyytyväisiä siihen, että tästä vuosia hiertäneestä köyhimpien maiden ilmastotuhojen korvaamisesta on saatu ratkaisu heti alkuun. Täällä on sellainen tunnelma, että ratkotaan aidosti asioita, Orpo kertoi.
Leikkauksista kritiikkiä
Orpo sanoi ilmastokokouksessa, että Suomi on sitoutunut kehitysmaiden auttamiseksi maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saamisessa ja varoitti ilmastotoimilla olevan kiire.
Suomen WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman kiitteli tuoreeltaan Suomen lupausta, mutta arvosteli sitä, että Suomi on samalla leikannut ilmastorahoitusta.
– Suomen kolmen miljoonan euron rahoituslupaus vahinkoja ja menetyksiä korvaavaan Loss & Damage -rahastoon on tervetullut uutinen tilanteessa, jossa Orpon johtama hallitus on leikannut Suomen ilmastorahoitusta, Nordman viestitti sähköpostitse lähettämissään kommenteissa.
Orpo varoitti ilmastokokouksessa, ettei maailma ole tätä tahtia saavuttamassa tavoitettaan rajoittaa ilmaston lämpenemistä maapallolla 1,5 asteeseen. STT:lle hän sanoi, että kokouksessa nopeasti aikaansaadut ratkaisut kielivät siitä, että ilmastonmuutokseen on nyt herätty.
– Ihmiskunta on myöhässä tämän asian kanssa. Lainaan YK:n pääsihteeriä, joka myös sanoi, että olemme myöhässä tässä 1,5 asteen rajassa, mutta tavoite ei ole mahdoton.
"Puhtaan energian suurvalta"
Suomi myös vaati parinkymmenen muun maan joukossa ydinvoiman tuotantokyvyn kolminkertaistamista tulevina vuosikymmeninä.
Ilmastokokouksessa hyväksytyssä lausunnossa ovat mukana muun muassa Yhdysvallat, Japani, Britannia, Ranska, Ruotsi, Unkari ja Puola. Maiden mielestä ydinvoiman lisääminen on avainasemassa, kun pyritään kohti ilmastotavoitteita ja kasvihuonekaasujen nollaamista maapallolla.
Ydinvoiman tuotantokapasiteetti olisi maiden mukaan kolminkertaistettava vuoteen 2050 mennessä vuoden 2020 tasosta.
Orpon mukaan Suomeen tulisi rakentaa ainakin yksi suuri ydinvoimala ja useampi pienydinvoimala. Ne auttaisivat hänen mukaansa huomattavasti Suomen tavoitteessa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
– Jos saamme pienydinvoiman liikkeelle, näen siinä todella isoja mahdollisuuksia kaupunkien tai isojen, paljon energiaa tarvitsevien teollisuuslaitosten energiaratkaisuiksi, Orpo sanoi STT:lle.
– Minusta voimme olla suurvalta puhtaassa energiassa eli meillä voisi olla runsaasti enemmän kuin mikä on meidän oma käyttö. Silloin voisimme houkutella Suomeen lisää teollisia investointeja.
Ydinvoiman esittäminen merkittävimpänä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille herättää myös vastustusta, koska sen käyttöön liittyy turvallisuusriskejä sekä kysymys ydinjätteen loppusijoituksesta.
WWF:n Nordmanin mielestäkään uutta ydinvoimaa ei tarvita, vaan enemmän uusiutuvia energialähteitä.