Elokuun alusta alkaen optikot ovat voineet määrätä silmälasit vaikka vastasyntyneelle. Silmälääkärit ovat huolestuneita lasten kehittyvien silmien terveydestä, mutta optikot vakuuttavat tuntevansa vastuunsa.
Silmälääkärit kritisoivat optikoille annettua oikeutta määrätä silmälaseja ja piilolinssejä alle kahdeksanvuotiaille. Tästä tuli mahdollista elokuun alussa, kun valtioneuvosto kumosi optikon rajoituksia koskevan asetuksen.
Tarkoituksena oli lyhentää silmälääkärien hoitojonoja helpottamalla varsinkin aikuisten silmälasien määräämistä.
Uudistuksen myötä optikot voivat määrätä laseja itsenäisesti myös henkilöille, joille on tehty aiemmin silmäleikkaus.
Kriittinen ikäraja lasten silmäterveydelle
HUSin silmätautien erikoislääkäri Tero Kivelä näkee muutoksen uhkana lasten silmäterveydelle.
– Kun koko kohta kumottiin, Suomesta tuli Pohjoismaista ainoa, jossa alle kahdeksanvuotiaalle lapselle voidaan määrätä laseja ilman, että lääkäri on hänen silmiään missään vaiheessa tutkinut, Kivelä sanoo.
Kivelän mukaan kahdeksan ikävuoden raja on kriittinen lääketieteellisten syiden takia.
– Ne kahdeksan ensimmäistä elinvuotta lapsen näköjärjestelmä oppii koko ajan enemmän ja kehittyy. Kun kahdeksan ikävuotta on ylitetty, sen jälkeen ei ole enää lääkärilläkään keinoja vaikuttaa näön kehitykseen.
Mehiläisen silmätautien erikoislääkäri Elina Karvonen toteaa, että vain silmälääkärit voivat käyttää lääkeaineita, jotka ovat välttämättömiä lasten silmien tutkimisessa.
– Lasten ja nuorten koululaisten silmälasitarpeen arvio vaatii aina rentouttavien silmätippojen käyttöä. Muuten voidaan määrittää ja määrätä tarpeettomia laseja tai sellaisia laseja, jotka jopa vaarantavat silmien yhteisnäön kehitystä.
Hänen mukaansa toinen lakiasetus rajoittaa vielä optikkoja käyttämästä itsenäisesti diagnostisia silmätippoja alle kahdeksanvuotiailla asiakkailla.
– Tämä on hyvin merkittävä, eikä tätä asetusta ole syytä muuttaa, jotta lasten kattava arvio saadaan edelleen pidettyä silmälääkäreillä.
Hän jatkaa, että alle kahdeksanvuotiaiden tarpeelliset silmälasit korvataan lääkinnällisenä kuntoutuksena julkisin varoin.
– Siihen tarvitaan diagnoosi, joka on vain lääkärin oikeus.
"Optikoilla ei ole riittäviä välineitä"
HUSin silmäklinikan ylilääkäri Jukka Moilasen mukaan lapsien tarkistamisessa ei ole kyse vain silmälasien määräämisessä.
– Se on kokonaisarvio silmän tilanteesta ja sen kehityksestä.
Hänen mukaansa asetus, johon kahdeksanvuotiaiden ikäraja palautettaisiin, olisi tarpeellinen.
– Optikoiden ammattitaito on varmasti hyvä niin, kun syntyy epäily. Mutta ongelma tulee juuri siitä, että heillä ei ole välineitäkään tutkia silmää niin kuin alle 8-vuotiailta pitäisi tutkia, Moilanen toteaa.
Geeneihin ja satunnaisiin kehityshäiriöihin perustuvia tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen näköön, on Kivelän mukaan yli 200.
– Huoli kohdistuu esimerkiksi oireyhtymiin, joissa taittovika on osasyy. Silloin taustalla olevan syyn hoito ja havaitseminen voivat viivästyä.
Kivelä toivoo, että optikot noudattaisivat vapaaehtoisesti kumotussa asetuksessa olevaa käytäntöä alle kahdeksanvuotiaiden lasten ohjaamisesta silmälääkärille.
Optometristit vakuuttavat toimivansa vastuullisesti
Helsingin Optikan yrittäjä-optometristi Satu Kervinen kertoo, että toiminta on jatkunut heillä uudistuksesta huolimatta samaan tapaan kuin aiemmin. Eli kaikki alle kahdeksanvuotiaat lähetetään käymään silmälääkärin vastaanotolla.
– Kyllä me lähetämme nuoret ennemmin tai myöhemmin silmätautien erikoislääkärille. Tämä on ammatillista yhteistyötä. Teemme kumpikin sen, minkä osaamme parhaiten.
Ennen uudistusta silmälääkärit lähettivät likinäköisiä lapsia heille erikoispiilolasien sovitukseen.
– Lääkäri tutkii, että silmät ovat terveet ja että ei ole estettä piilolaseille. Sitten me sovitamme ja katsomme, että kaikki menee hyvin.
Sama koskee Instrumentariumia, joka noudattaa edelleen kahdeksan vuoden ikärajaa, kertoo optometristi Ritva Kahlos.
– On hyvin tärkeää silmän kehityksen kannalta käyttää niin sanottuja diagnostisia lääkeaineita tutkimuksen aikana.
Myös Kahlos toteaa tiiviin yhteistyön jatkuvan silmälääkärien kanssa ennallaan.
– Silmälääkärit ovat joka tapauksessa ammattiryhmä, joka diagnosoi ja vastaa silmäsairauksien hoidon suunnittelusta ja seurannasta.
Vaikka ikärajakirjausta ei ole, Kahlos muistuttaa optometristejä koskettavasta vastuusta.
– Jokaisella terveydenhuollon ammattihenkilöllä on myös velvollisuus toimia vain oman koulutuksensa ja osaamisensa puitteissa. Oli oikeus mikä vain, se ei pakota tekemään jotain, johon ei ole koulutusta, kokemusta tai osaamista, hän jatkaa.
Mehiläisen Karvosen mukaan optikoiden ja silmälääkäreiden yhteistyö on toiminut hyvin, ja optikot ohjaavat herkästi asiakkaitaan silmälääkärille.
Hänen mukaansa optometristit tunnistavat, ettei heidän koulutuksensa riitä lasten silmien itsenäiseen tarkistamiseen.
– On tuntumaa ja myös näyttöä siitä, että vaikka muodollisesti lasten hoito itsenäisesti optometristin vastaanotolla on nyt mahdollista, heidän ammattikunnassaan ei ole tähän laajaa kiinnostusta.
Optikon tutkimus ei ole Kervisen mukaan yhtä laaja, mutta se on hyvä keino seuloa silmäsairauksia.
– Esimerkiksi verkkokalvon etuosan katsoo silmälääkäri. Silloin pitää olla kolmiopeili ja silmän pinta pitää puuduttaa.
Kaikki tyytyväisiä uudistuksen aikuisia koskevaan osaan
Optometristit ja silmälääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että aikuisia koskevien rajoitusten poistaminen oli paikallaan.
– Nykymaailmassa oli tarpeetonta edellyttää, että jokainen potilas, jolle joskus aikanaan on tehty silmäleikkaus, ei voisi saada optikolta itsenäisesti määrättyjä laseja, HUSin Kivelä sanoo.
Myös Helsingin Optiikan Kervisestä muutos on ollut erittäin positiivinen, eikä esimerkiksi vanhoja asiakkaita tarvitse juoksuttaa silmätautien erikoislääkärille.
– Se on loistavaa, että voimme määrätä lasit vanhoille karsastusleikatuille ja laseroiduille asiakkaillemme, Kervinen sanoo.
Mehiläisen Karvosen mukaan uudistus tulee asiakkaalle halvemmaksi, kun silmälasien uusiminen onnistuu optikon luona.
– Jos lapsena on tehty karsastusleikkaus ja henkilö asuu syrjemmässä, hän voi uusia silmälasinsa optikolla, jos optikon tutkimuksen aikana ei käy ilmi silmäterveydellistä syytä, minkä perusteella hänet pitäisi ohjata silmälääkärille.
Kivelän mukaan jo ennen asetusmuutosta silmälääkärit laittoivat osalle asiakkaistaan potilaskertomukseen merkinnän siitä, että optikko voi määrätä hänelle lasit.
– Nykyisin optikoilla on silmänpohjakameroita ja muita sellaisia laitteita, että aikuisten osalta tässä asetuksen muuttumisessa ei ole ongelmia, Kivelä jatkaa.
Kervinen toivoo, että uudistus saisi ihmiset käymään optikolla matalammalla kynnyksellä, sillä optometristit seulovat silmäsairauksia tarkastusten yhteydessä.
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa löydämme jotakin, sen parempi ennuste on.