"Nuorten moniteholasien" myynti kasvaa hurjaa vauhtia – onko kyse oikeasta ongelmasta vai myyntikikasta?

Lääketieteellinen termi ilmiölle on akkommodaatiospasmi.

Kramppia tulisi hoitaa lepuuttamalla silmää ja pitämällä taukoa lähityöskentelystä. Jos rentouttamisesta ei ole apua, Kivelän mukaan voidaan nuorille aikuisille harkita monitehoja. Samoin monitehoja voidaan harkita joissakin karsastustapauksissa.

Nuorten monitehoja määrätään kuitenkin muistakin syistä. Kivelä kertoo, että lääketieteen valtavirtojen reunalla on teorioita, joiden mukaan lasien vahvuutta keventämällä voitaisiin hidastaa tai jopa estää likitaitteisuuden ilmaantuminen.

Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast perustelee nuorten monitehojen tarpeellisuutta juuri tällä tavoin.

–  Kun nuoren ihmisen näön voimakkuus alkaa muuttua miinusvoimakkuuden suuntaan, siinä kohtaa kannattaa yrittää heti hidastaa likinäköistymiskehitystä, Tast sanoo.

Kivelän mukaan likitaitteisuuden estämisestä tai hidastamisesta lasien avulla ei ole lääketieteellistä näyttöä. Hän sanoo, että kyse on yli sata vuotta vanhoista uskomuksista ja teorioista, joiden suosio vaihtelee ajasta riippuen.

–  Nyt uskomukset ovat olleet nousussa, koska esillä on ollut paljon kirjoituksia päätetyön ja kännyköiden vaikutuksesta silmiin, Kivelä sanoo.

Mutta kuinka suuri osa nuorten moniteholasit jo ostaneista on ostanut lasit krampin takia ja kuinka moni uskomuksen takia? Sitä Kivelä ei osaa arvioida.

–  Näiden seikkojen lisäksi on tietysti myös huomioitava taloudelliset intressit myydä silmälaseja mukavuusargumentein, Kivelä sanoo.

"Halutaan saada myytyä enemmän tavaraa"

Suomen silmälääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Juha Välimäki toppuuttelee nuorten moniteho-villitystä. Hänen mielestään terveet nuoren silmät eivät tarvitse moniteholinssejä.

–  Silmälääkärit määräävät monitehoja nuorille yleensä vain, jos heillä on karsastusta tai silmä on kaihileikattu. Silloin lasien tarve on selvä.

Välimäki työskentelee silmäkirurgina Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Hänen mukaansa lasien hyöty vaikuttaa lääketieteelliseltä kannalta katsottuna pieneltä.

–  Kyllähän tämä (trendi) lipuu vahvasti siihen suuntaan, että halutaan saada myytyä enemmän tavaraa. Mutta toki jokainen saa käyttää rahansa miten tahtoo, Välimäki sanoo.

Välimäki muistuttaa, että älylaitteiden lääketieteellistä haittaa silmille ei ole todettu.

–  Tietenkään ei ole terveellistä tuijottaa ruutua koko aikaa, hän sanoo.

Jos silmät väsyvät kännykän katselemisesta, siihen auttaa Välimäen mukaan parhaiten katseen nostaminen ruudusta.

–  Sama asia, jos takamus puutuu, silloin pitää nousta ylös.

Myös Tero Kivelä on sitä mieltä, etteivät itse älylaitteet heikennä näköä.

–  On aivan sama lukeeko pientä tekstiä paperilta vai kännykältä. Toki älylaite on siinä mielessä paha, että sitä tulee katsottua lähemmältä ja pidempään, Kivelä sanoo.