Kännyköiden ja tablettien käyttö lisännyt lasten näköongelmia – silmälihakset jumissa, ei näe lähelle eikä kauas

– Tutkijan pitäisi olla sellainen, joka ymmärtää lasten näön tutkimisen päälle. Mahdollisesti tarvitaan myös hoitotoimenpiteitä, jos nähdään, että miinus on lähtemässä kehitykseen.

Aasiassa tällaisia hoitotoimenpiteitä ovat lääketipat. Euroopassa käytössä on piilolinssejä.

– Aasiassa on erittäin hyvät vasteet lääketipoilla tehdyillä hoidoilla. Euroopassa meillä on erikoislinssejä ja voimakkaimmin toimivat ovat tällä hetkellä piilolinssit. Niihin liittyy hyvin paljon tutkimustyötä.

– Nyt rupeaa olemaan jo selkeää tutkimuspohjaa ja uskaltaa sanoa, että tällaisilla miinuksen jarruttamiseen tarkoitetuilla erikoislinsseillä on mahdollisuus toimia.

Onko lasten silmäongelmiin herätty?

 – Globaalisti kyllä. Suomessa tästä on mielestäni puhuttu hyvin vähän, jos verrataan Aasiaan. Siellä on jo kansanterveysohjelmia luotu tälle asialle, Andersson sanoo.

Silmälihakset jumissa

Optikko Pekka Palmu on tehnyt Raumalla vuosia töitä lasten näköasioiden kanssa. 

– Tänä päivänä näiden plusihmisten näköjärjestelmä rasittuu ihan eri tavalla, kiitos näiden härpäkkeiden. Sitä kautta silmälihakset menevät jumiin.

– Sanotaan, ettei nähdä kauas. Sanotaan, ettei nähdä lähelle. Näiden ongelmien selvittäminen on hankalaa. Useimmiten ne johtuvat siitä, että lapset käyttävät silmiä niin paljon lähitöissä. Heidän silmälihaksensa ovat ihan jumissa. 

– Ensimmäinen työ on saada lihakset rentoutumaan, että lapsi näkisi taas kauas ja lähelle, Silmäoptikot Palmun optikko kertoo.

Optikko Pekka Palmu ohjeistaa, ettei kännykää enää näprättäisi 1,5 tuntia ennen nukkumaan menemistä.

Silmiäkin voi jumpata.

– Katsot kauas, et katso lähelle. Silloin silmä pyrkii rentoutumaan. Silmää liikuttamalla saat silmän liikuttajalihakset rentoutumaan ja venymään.

Ohjeet tauottamiseen

– On pieniä ihmisiä, joiden kanssa olen puhunut kännykän käytöstä näöntarkastuksen yhteydessä. He puhuvat 5-6 tunnista päivässä. Jos lapsi pitää kännykkää 20 senttimetrin päässä, niin se on 5 diopterin lihastyö lapselle ja 14 lihasta tekee töitä.

– Olenkin kysynyt muutamalta pojalta, juoksisivatko he maratonin joka päivä? He sanovat, ei. Sitten kysyn miksi sitten käytätte silmiänne samalla tavalla joka päivä.

Palmu puhuu härpäkkeistä eli älypuhelimista ja tableteista, joiden käyttöä tulee tauottaa.

– Annan lapsille ja nuorille tällaisen ohjeen. Jos olette intensiivisesti kännykän kimpussa 45 minuuttia, niin pitäkää 15 minuutin tauko. Jos olette olleet kännykän kimpussa kaksi tuntia, jättäkää se kotiin ja lähtekää ulos. Kolmas ohje on se, että 1,5 tuntia ennen nukkumaan menemistä lopetetaan kännykän käyttö kokonaan.

Aiempaa useampi lapsi saa nykyään silmälasit. 

Mikä ero sitten on silmän kannalta kirjan ja tabletin välillä?

– Mielestäni se on se, että lukiessasi kirjaa käännät sivua. Siinä vaiheessa silmä käy usein katsomassa kauas ja palaa kirjaan. Silloin, kun sinulla on tabletti, katse pysyy koko ajan samalla etäisyydellä. Katsominen on staattisempaa. Vielä hullumpaa on, jos saman tekee kännykällä. Se tulee lähemmäksi ja silmän lihastyö kasvaa.

Näkemisen yhteys ADHD:hen?

Nyt Palmu on mukana pilottihankkeessa, jossa tutkitaan näkemisen ja tarkkaavaisuus - ja ylivilkkaushäiriö ADHD:n yhteyttä.

– Katsomme, mikä yhteys on näkemisellä ja ADHD-diagnoosilla. Yhteys näyttäsi olevan eli osalla ADHD-lapsista on näkövika. Laittamalla näkö kuntoon, voidaan harkita lääkityksen vähentämistä tai lopettamista, Pekka Palmu kertoo.