Muovia pyritään korvaamaan ympäristöystävällisemmillä ratkaisuilla. Kevätsiivous ja kevään dieetti saavat tänä vuonna teemaksi muovin. Koti muuttuu ympäristöystävällisemmäksi karsimalla kodin muovisia tavaroita. Mutta pitääkö niistä kaikista sittenkään päästä eroon nyt heti?
Keittiöstä on helppo aloittaa. Ota esiin kaikki muoviset astiat, työvälineet, mukit, leikkuulaudat, pussit, pakasterasiat ja muut muovitavarat.
Älä pelästy, jos tavaroita kasaantuu pöydälle isompikin pino. Kaikkea ei tarvitse vaihtaa kerralla, mutta todennäköisesti näky ainakin hillitsee uusien muoviostosten tekoa.
Hyviä korvaavia materiaaleja ovat lasi, ruostumaton teräs, bambu ja mehiläisvahalla kyllästetty kangas.
Keittiön jälkeen voi esimerkiksi suunnitella kevätsiivousta pihalle tai parvekkeelle ja miettiä, miltä muoviton puutarha ja parveke voisi näyttää. Vaatekaappi saattaa myös tarvita pienen muovidieetin.
Myös ympäristöjärjestö WWF kehottaa rajoittamaan omaa muovin kulutusta. Järjestön mukaan paras muovi on tuottamatta tai ostamatta jätetty muovi, toiseksi paras on kierrätetty muovi, kolmanneksi poltettu muovi ja neljänneksi muovi hyvin hoidetulla kaatopaikalla. Kaikkein huonoin vaihtoehto on luontoon päässyt muovi.
Ympäristötaiteilija ja tilataiteilija Kristiina Tikke Tuura on elänyt mahdollisimman muovitonta elämää jo pitkään. Muoviroskakiinnostus alkoi vuonna 2012.
Tuuran keittiöstä ei löydy paljon muovia, paitsi silloin, kun työn alla on jokin muoviroskista valmistuva tilateos. Muoviroskat ovat yleensä juuri niitä muoveja, jotka eivät käy kierrätykseen vaan hävitetään polttamalla sekajätteen joukossa. Tuuran teosten materiaali on usein myös merestä sukellettua tai rannoilta kerättyä muoviroskaa.
Tuuran teoksia on ollut esillä ympäri maailmaa, ja usein taiteen syntymistä pääsee myös seuraamaan esimerkiksi rantojen siivous-ja puhdistustapahtumien aikana, jolloin Tuura kokoaa roskista tilataidetta.
Usein projektit ovat myös osallistavia, kuten esimerkiksi Naiset ja pakolaiset ensin! ja Helinä Rautavaaran museon -globaalikasvatushankkeessa mukana olleet Jättiläisen lyhty ja Jättiläisen kattokruunu teokset.
Yllättäen Tuura ei suosittelekaan kaikesta muovista luopumista.
– Ekologinen teko on käyttää loppuun sitä mitä on. Ja jos ostaa jotain muovista, niin kannattaa ostaa laadukasta ja kestävää. Kaikesta muovista ei tosiaankaan ole pakko päästä eroon.
– Tällä hetkellä muovin kierrätys on epäselvää ja asiasta pitäisi valistaa enemmän, sanoo Tuura.
Mielenkiintoinen kysymys tällä hetkellä on, miten muovipussit korvataan. Roskat pitää viedä suljettavassa pussissa roskalaatikkoon ja tähän kaupan muovipussilla on vielä käyttöä. Biohajoavista pusseista liikkuu myös ristiriitaista tietoa.
– Ollaan ylpeitä siitä, että taloyhtiöllä on muovipakkausten kierrätysastia, mutta se ei tarkoita, että kierrätämme hyvin, hän naurahtaa.
– Pakkausmateriaalien joukossa näkee yllättävän paljon esimerkiksi leluja tai muovisia astioita, jotka eivät kuulu sinne. Muutenkin olisi pakkausmateriaalien lisäksi syytä miettiä, mitä siinä pakkauksen sisällä on ilmastopoliittisesti, Tuura lisää.
Kertakäyttöisiä jogurttipurkkeja ja maitotölkkejä kannattaa myös säästää ja käyttää esimerkiksi marjojen keräämiseen ja pakastamiseen, kuten ennen vanhaan tehtiin.
Ruokaostoksilla voi vaikuttaa valitsemalla tuotteita, joiden pakkausmateriaaleissa on huomioitu muovittomuus. Tänä keväänä kaupoista voi bongata biohajoavia yrttiruukkuja, kun Järvisuomi siirtyy kokonaan niihin.
Tuloillaan on myös läpinäkyvä muoviton sellukalvo, jolla voi korvata esimerkiksi muoviset yrttipussit ja muovikelmun.
Lisätietoja muovista ja muoviroskasta: WWF, EU:n muovistrategia
Muovin lajitteluohjeet: HSY