Moni haluaisi löytää terveellisemmän vaihtoehdon valkoiselle sokerille ruoanlaitossa ja leivonnassa. Onko sellaista? Miksi esimerkiksi hunaja tai agavesiirappi eivät välttämättä ole yhtään sen parempia vaan jopa huonompia vaihtoehtoja?
– Leivontaan hyvin sopivaa sokerin korviketta ei ole oikein löytynyt, laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoi Hyvää Elämää -ohjelmassa.
Esimerkiksi kiisselin kaltaisiin kylmiin jälkiruokiin voi käyttää intensiivimakeuttajiin kuuluvia steviaa tai aspartaamia.
– Markkinoilla on myös stevian ja tavallisen sokerin sekoitus nimeltä steviasokeri – se kyllä käy jossain määrin jonkinlaisiin leivonnaisiin, mutta ei esimerkiksi munan kanssa vaahtoa niin hyvin.
Moni ajattelee, että intiaanisokeri, kookossokeri, hunaja, agavesiirappi tai vaahterasiirappi olisivat hyviä sokerin korvikkeita.
– Kyllä se loppupeleissä on niin, että sokeria ne ovat. Niissä on hyviä ravintoaineita niin mitättömän pieniä määriä, että sillä ei käytännössä ole merkitystä.
Laatikainen huomauttaa myös, että esimerkiksi hunaja ja erityisesti agavesiirappi sisältävät paljon fruktoosia.
– Viime aikoina on opittu, että fruktoosi on näistä sokereista oikeastaan isoilla annoksilla kaikista huonoin. Sikäli agavesiirappi on jopa huonompi kuin tavallinen valkoinen sokeri.
Hyvänä puolena hunajassa ja agavesiirapissa Laatikainen pitää sitä, että ne nostavat verensokeria hitaasti. Monen mielestä ne myös maistuvat paremmalta kuin tavallinen sokeri.
– Mutta sanoisin, että kaikkia sokereita kannattaa käyttää hyvin kohtuullisesti ja vähäisesti, Laatikainen muistuttaa.
Lue lisää hyvän elämän ympäriltä Avun verkkosivuilta.