Onko neliveto yliveto? Nelivetoisten autojen suosio kasvaa tasaiseen tahtiin

Nelivetoisten autojen suosio kasvaa Euroopassa tasaiseen tahtiin. Kun vuonna 1990 nelivetoisia autoja kaikista myydyistä oli 2,7 prosenttia, oli vastaava luku vuonna 2016 jo 13 prosenttia. Kasvu on ollut hyvin tasaista muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta.

Suosion kasvuun on varmasti monia tekijöitä, mutta tärkeimpänä on luonnollisesti tekniikan tarjoaminen laajasti eri autoluokkiin. Neliveto oli pitkään pääasiassa isojen ja kalliimman luokan autojen varuste, mutta tilanne on muuttunut dramaattisesti kehityksen myötä. Huomattavasti pienentyneen hintaeron lisäksi esimerkiksi kulutuksessa ei ole enää kovin merkittäviä eroja.

Nykyisin neliveto on toteutettu etenkin pienemmän kokoluokan autoissa yleisesti haldex-tyylisellä sähköhydraulisesti ohjatulla monilevykytkimellä. Järjestelmä lukitsee kytkimen ja siirtää etuvetopohjaisessa autossa voimaa taka-akselille eturenkaiden alkaessa luistaa. Järjestelmien toiminta on vuosien saatossa muuttunut huomattavasti ripeämmäksi ja hienostuneemmaksi. Oikeista maastoautoista toki löytyy vielä jatkuva neliveto, ja tarvittaessa etenemiskyvyn varmistavat tasauspyörästöjen lukot.

Nelivedon hyvät puolet tulevat luonnollisesti parhaiten esille liukkaissa olosuhteissa. Talvella eteneminen on huomattavasti vaivattomampaa kaikkien pyörien vetäessä. Paremman etenemiskyvyn lisäksi nelivetoisuus myös parantaa vakautta esimerkiksi haastavissa olosuhteissa maantieajossa ja ohitustilanteissa.

Seat on hyvä esimerkki suhteellisen tuoreesta nelivetovalmistajasta. Espanjalaiset esittelivät ensimmäisen kerran nelivetoisen version Leonista vuosituhannen vaihteessa. Silloin kyseessä oli malliston yläpäätä edustava versio. Vuosien myötä tarjonta on kasvanut vauhdilla. Esimerkiksi Leonistakin on nykyään tarjolla viisi 4Drive-nimellä kulkevaa nelivetoisia versioita. Samaa tekniikkaa hyödynnetään niin ikään Seatin ensimmäisessä katumaasturissa Atecassa, minkä lisäksi nelivetoisia malleja löytyy myös Alhambra-tila-autosta.

Pääsimme haastamaan nelivetoisten mallien ominaisuuksia Alppimaisemissa Itävallassa. Kenties yleisimpiä tilanteita, joissa nelivedosta on selkeää hyötyä ovat jyrkät nousut, joissa kaksivetoiset autot alkavat helposti sutimaan ja kiipeäminen pysähtyy. Nelivedolla eteneminen luonnollisesti jatkuu pidempään.

Rankemmassa käytössä vastaan voi myös tulla tilanteita, joista kaksivetoisella olisi erittäin haastavaa selviytyä. Pääsimme kokeilemaan Leonin maastofarkkuversiolla ristiriipuntatilannetta, jossa auton kaksi vastakkaista pyörää ovat ilmassa tai koskettavat maata vain hyvin kevyesti.

Nelivetoisuuden etujen lisäksi on kuitenkin tärkeä muistaa fysiikan lakien mukaiset rajoitukset. Vaikka nelivetoinen auto kiihtyy liukkaalla pinnalla paremmin, ei se pysähdy yhtään kaksivetoista autoa nopeammin. Tästä syystä nelivetoisen auton kuljettajalle voi syntyä virheellinen käsitys vallitsevista olosuhteista, ja jarrutustilanteessa liukkaus saattaa yllättää.

Nelivetoisten autojen myynnin lisääntyminen on siis hyvin ymmärrettävissä. Niiden lisäkustannus verrattuna kaksivetoiseen autoon on tippunut tekniikan kehittymisen myötä. Pienemmästä hintaerosta huolimatta nelivetoisuus parantaa ennen kaikkea turvallisuutta mutta myös mukavuutta haastavissa olosuhteissa.

Kuvat: Mikko Autio

Lue myös:
Tiedätkö mikä on Suomen myydyin nelivetoauto? Saatat yllättyä
Koeajossa nelivetoinen Leon Cupra jääradalla – helppo ja ennakoitava kokonaisuus​​​​​​​